Lukijoilta: Esitys tutkintojen lisäämisestä leikkaa korkeakoulujen rahoitusta

Budjettiriihen jälkeinen ilo korkeakoulujen rahoituslisäyksistä haihtui nopeasti, kun opetus- ja kulttuuriministeriö esitti korkeakoulujen tutkintomäärien lisäämistä. Ministeriö tarjoaa ammattikorkeakouluille 3 500 ja yliopistoille 4 500 tutkinnon lisäystä tavoitteisiin.

Tämä tarkoittaa, että rahoituksen korotus päätyy itseasiassa 3,5 prosentin leikkaukseksi kahdessa vuodessa. Vuonna 2018 ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus jaettuna suoritetuilla tutkinnoilla oli 28 400 euroa. Vuonna 2021 summa on enää 27 400 euroa laskettuna OKM:n esittämän tutkintotavoitteen mukaisesti.

Hallitusohjelman lupaamaan koulutuksen kunnianpalautukseen sisältyivät suuret odotukset, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitus on vähentynyt vuoden 2012 jälkeen viidesosan. Samaan aikaan opiskelijoiden ja tutkintojen määrät ovat säilyneet ennallaan.

Toiminnan tehostaminen on tarkoittanut henkilöstön ja siten opetuksen vähentämistä. Opiskelijoiden vastuu omasta oppimisesta on kasvanut dramaattisesti.

Toiseksi ammattikorkeakoulujen tehtävät ovat laajentuneet. Vuonna 2012 rahoitus kohdistui koulutuksen eli opiskelijamäärien perusteella. Vuodesta 2015 lähtien valtionrahoitusta on kohdistettu myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan omarahoitukseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Näiden osuus rahoituksesta tulee kasvamaan entisestään 2021.

Korkeakouluihin kohdistuu ristiriitaisia paineita lisätä tutkintoja, jatkuvaa oppimista ja TKI-toimintaa. Tämä kaikki pitäisi tehdä käytännössä toimintaa edelleen tehostamalla. Korkeakoulut eivät kuitenkaan ole tehtaita, joiden toimintaa voidaan teknologialla tai prosesseja tehostamalla uudistaa loputtomasti.

Aiemman osaamisen tunnustaminenkaan ei ratkaise resurssiongelmia, koska korkeakoulutuksen tehtävänä on tarjota opiskelijoille ja yhteiskunnalle uutta osaamista.

Esitys tutkintojen lisäämisestä tarkoittaa hyvää. Pahimmassa tapauksessa kärsijäksi jää opiskelija, joka ei saa riittävää opetusta ja taitoja työelämään. Lohdullinen ei ole opettajankaan osa jatkuvassa tehostamisessa.

Petri Lempinen

toiminnanjohtaja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset