Lukijoilta: Eläkeläisten köyhtymiskierre katkaistava

Lähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 prosenttia eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa.

Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Vanhuuseläkkeensaajista 98 prosenttia saa työeläkettä.

Työeläkkeisiin ei lain mukaan voida tehdä tasokorotuksia. Vain indeksitarkistuksin sen ostovoimaa korjataan. Siksi epäoikeudenmukaista, eläkeläisiä lakisääteisesti köyhdyttävää taitettua indeksiä vastustetaan.

Eläkeläisten köyhyysriski on pysyvä ja iän myötä paheneva. Kun 65-vuotiaista 7 prosenttia elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista jo 20 prosenttia, yli 85-vuotiaista lähes 30 prosenttia ja 100-vuotiaista melkein puolet.

Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja.

Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä oli 1995 varoja 38 miljardia, mutta 2017 jo 200 miljardia. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole käytännössä käytetty eläkkeisiin. Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Eläkerahastot ovat koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa enemmän kuin valtion budjetti tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen.

Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 prosentin korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 prosenttia. Ne kasvoivat 14 100 miljoonaa euroa.

Keskimäärin 65-vuotias elää 20 vuotta, joten kohta suuria ikäluokkia ei enää ole keskuudessamme. Heidän kohtalokseen on jäämässä eläkeaikainen köyhtyminen ja rahastojen paisuminen käytännössä koskemattomina.

Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 prosentia, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 prosenttia, 1970-luvulla syntyneiden 10 prosenttia ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 prosenttia.

Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja.

Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.

Olemme tehneet kansalaisaloitteen taitetun indeksin muuttamisesta määräaikaiseksi puoliväli-indeksiksi kymmeneksi vuodeksi (www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375). Saadun kokemuksen valossa uudistuksen vaikutukset eläkemenoon ja rahastojen kasvuun arvioidaan.

Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven eläketurva varmistetaan. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä eläkkeellä ollessaan.

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

Kommentoi