Lukijoilta: Eläkeläisjärjestöjen toiminta on erittäin tärkeää ja sitä pitää tukea

Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuripuolen ryhmien vetäjinä! Järjestökyselymme mukaan jäsenyhdistyksissämme tekee vapaaehtoistyötä lähes 12 000 henkilöä ja he käyttävät aikaa toimintaansa noin 712 000 tuntia vuodessa.

Kunnat eivät pysty korvaamaan paikallisyhdistyksissämme toimivien vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien elintärkeää työtä. Se kohdistuu ikäihmisten henkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi.

On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesti ja fyysisesti toimintakykyisinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Kuntien ja järjestöjen järkevällä yhteistyöllä on mahdollista antaa monelle ihmiselle iloa elämään sekä parantaa olennaisesti heidän elämänlaatuaan.

Meillä on toimintaorganisaatiot valmiina. Tarvitsemme vain oikeanlaista tukea, väline- ja materiaaliapua, koulutusta ja ennen kaikkea halua aitoon yhteistyöhön.

Vaadimme, että maamme kunnat sekä tulevaisuuden maakunnat yhä enenevässä määrin antavat yhdistystemme työlle sille kuuluvan arvon, esimerkiksi ilmaisten toimitilojen ja toiminta-avustusten muodossa.

Suomeen on laadittava toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden torjumiseksi

Eläkejärjestelmämme on maailmanluokassa kärkikaartia (3. sija kansainvälisessä Mercer Global Pension Index -vertailussa 22.10.2018). Tästä huolimatta on meillä vielä paljon parannettavaa.

Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on meillä eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 174 000 henkilöä (Tilastokeskus).

Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista 19,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Yksin asuva suomalainen on pienituloinen, jos hänen rahatulonsa jää alle 14 420 euron vuodessa eli noin 1 200 euron kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia.

Puolet eläkeläisistä kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkin asteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

Vaadimme, että Suomeen on laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Keskeinen osa tätä ohjelmaa on oltava kansaneläkkeisiimme tehtävät reilut tasokorotukset.

Nykyhallituksen antamat korotukset pelkästään takuueläkkeeseen eivät ratkaise eläkeläisköyhyyttämme. Tällä hallituskaudella on kansaneläkettä ainoastaan leikattu ja jäädytetty. Jäädytys on jatkumassa myös ensi vuonna.

Niilo Hamari

puheenjohtaja

Eläkkeensaajien keskusliiton Pohjanmaan piiri

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset