Lukijoilta: EKL ja Eetu kylvävät älyllistä epärehellisyyttä

Keskisuomalaisessa (1.8.2018) julkaistiin artikkeli otsikolla Taitetun indeksin poisto ei ratkaise eläkeläisköyhyyttä. Juttuun oli haastateltu Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n puheenjohtajaa Simo Paassiltaa ja Eläkeläisliittojen etujärjestön Eetun puheenjohtajaa Raimo Ikosta.

Paassilta huomauttaa, että ”taitetun indeksin poistaminen ei ratkaise eläkeläisköyhyyttä, vaan siihen tarvitaan kansaneläkkeen perusosan tuntuva korottaminen”. Ja jatkaa ”asiantuntijoiden mukaan eläkerahastot hupenisivat taitetun indeksin poistamisella muutamassa vuosikymmenessä nollaan”.

Ikonen toteaa ”Taitetun indeksin poistamista on Eetussa käsitelty, mutta siihen ei ole haluttu puuttua. Ennemminkin on pohdittu, pitäisikö sen indeksin rakenne olla jokin muu kuin 80-20. Tarkkaa tavoitteen asettelua ei vielä ole, mutta yleinen hyväksyntä on indeksin muuttamisesta 70-30 suuntaan”.

Allekirjoittaneen mielestä ”70-30 suuntaan” on pelkkää näpertelyä.

Jälkikäteen tarkastellessa pelottelu eläkerahastojen ehtymisestä oli turhaa. Vaikka taitettua indeksiä ei edes olisi otettu käyttöön, rahastojen varallisuus olisi kasvanut tähän päivään mennessä 90 miljardiin euroon. Nyt kun indeksiä ei vieläkään ole haluttu poistaa, rahastojen varallisuus on 199,8 miljardia. Rahastojen keskimääräisellä vuotuisella noin seitsemän prosentin tuotolla varallisuus kasvaa nettomääräisesti (tuotoista osa on käytetty eläkkeiden maksuun) reilulla 10 miljardilla per vuosi.

Mikäli oletetaan, ettei taitettua indeksiä olisi otettu käyttöön, minkä 1990-luvun loppupuolelta alkanut suotuisa talouskehitys olisi sallinut, työeläkeläisten keskimääräinen kuukausieläke olisi 1 720 euroa. Valtiovalta on jääräpäisesti pitänyt kiinni taitetusta indeksistä - jonka luvattiin olevan vain tilapäinen - ja edellä mainittu luku on 1 483 euroa. Suorasukaisesti sanottuna valtio varastaa keskimäärin 237 euroa jokaiselta 1,4 miljoonalta eläkeläiseltään per kuukausi.

Suhteellisesti eniten, 400 euroa kuukaudessa, valtio varastaa 80-vuotiailta eläkeläisiltä heidän itsensä työelämässään tienaamia rahoja. Esimerkiksi yli 75-vuotiaalta 173 euroa kuukaudessa. Lukijan on helppo ymmärtää, miten paljon juuri tuolla eläkeläisiltä varastetulla rahalla kasvatettaisiin kotimarkkinakysyntää, poistettaisiin asumis- yms. tukien tarvetta ja esimerkiksi lyhennettäisiin leipäjonoja.

Ja kasvaisihan siinä kuin sivutuotteena myös valtion verotulot reilulla miljardilla eurolla, kun yli 1,4 miljoonalla olisi nykyistä korkeammat verotettavat tulot.

Mitä tulee kansaneläkeläisiin, siis heihin jotka eivät ole työeläkeläisiä, olisi heidänkin asiansa korjattavissa. Sillä onhan eduskunta perustuslain tasa-arvovaatimuksen vastaisesti säätänyt eläkeläisille lisäveron, jota muut tulonsaajat eivät maksa kuin murto-osaltaan.

Eli mikäli kaikki tulonsaajat olisivat eläkeläisten kanssa samalla verotuksellisella viivalla, niin valtion vuotuinen verokertymä mukaan lukien raippa- ja solidaarisuusvero kasvaisi 741 miljoonaa euroa. Kertymää voitaisiin käyttää 400 000:lle alle 1 000 euroa kuukaudessa saavalle eläkeläiselle. Näin heidän kansaneläkkeensä kasvaisi 155 euroa per kuukausi.

Nähdäkseni ”Virallinen Suomi” ei voi tätäkään epäoikeudenmukaisuutta jatkaa loputtomiin, vaan kupla toivottavasti puhkeaa viimeistään kevään eduskuntavaaleissa.

Heikki Elonheimo

Jyväskylä

Kommentoi