Lukijoilta: Arvoista ja laeista

Arvojen ja etiikan luhistuminen yhteiskunnassa johtaa väistämättä tuhoon sisältäpäin, väittää Anna-Liisa Hautala (Ilkka 11.7.).

Hänen mukaansa ”Moraali joustaa kuin kuminauha.” Rappion esimerkeistä tikun nenään hän nostaa keskustelun homoseksuaalisen parisuhteen yhdenvertaistamisen kristillisen avioliiton kanssa.

Varsinainen syy etiikan ongelmaan on Jumalan käskyjen unohtaminen. Eettiset mittapuut saavat perustelunsa Jumalasta ja hänen käskyistään. Valitettavasti vanhat auktoriteetit, perinteet ja velvollisuudet on heitetty yli laidan, esittää Hautala.

Hammurabi, kunigas, jonka laki ja säädökset muistuttavat Mooseksen lain ohjeita, laati ohjeet ehkä 400 vuotta aikaisemmin. Kumpaa siis uskoa jumalallisempana?

Entä sitäkin reilusti vanhemmat lait esimerkiksi Egyptissä ja Sumerissa? Ja ties missä esihistoriassa eli ennen kirjoitustaitoa.

Hammurabin laki on yksi varhaisimmista lakikokoelmista. Se luotiin Babyloniassa noin 1760 eaa.

Siinä on yhteensä 282 lakipykälää, jotka oli kaiverrettu julkisella paikalla olevaan kivipaateen. Laki on nimetty Babylonian tuolloisen kuninkaan Hammurabin mukaan.

Lain perusajatukseksi on sanottu periaatetta ”Silmä silmästä, hammas hampaasta”.

Tässä muodossaan fraasi ei kuitenkaan ole peräisin Hammurabin laista, vaan Vanhasta testamentista, mutta myös Hammurabin laissa oli erilaisista väkivalta- ym. rikoksista ja veloista säädetty saman periaatteen mukaisia rangaistuksia.

Eräissä tapauksissa kuitenkin Hammurabin lain mukaankin tuomittiin väkivaltarikoksista vain sakkoa, erityisesti, jos rikos kohdistui alempaan säätyyn kuuluvaan henkilöön.

Laki käsitteli lähinnä varkautta, paimentolaisuuteen liittyviä kysymyksiä, omaisuudelle aiheutettua vahinkoa, naisen oikeuksia, avioliittoa, lasten oikeuksia, orjan oikeuksia, murhaa ja erilaisia pahoinpitelyjä sekä kuolemaa.

Rangaistukset olivat erilaisia eri yhteiskuntaryhmän jäsenille. Verotuksesta laki ei mainitse mitään.

Suhtautumistapojen muutos on edistyksen edellytys.

Vanhaan takertuminen voi estää yksilöiden ja kokonaisten kansakuntienkin paremman tulevaisuuden.

Siten on käynyt laajalti islaminuskoisissa maissa, joissa uskonnosta johdettu ajattelutapa, lähinnä sharia-lain ja autoritäärisen hallinnon seurauksena, on lukinnut pysähdyksiin edistyksen.

Uskonnot ovat olleet edistyksen jarruina kautta aikain. Ilman rohkeita ihmisiä, jotka uskalsivat epäillä Jumalan tai jumalien kykyä tai halua auttaa ihmistä kehittymään ja kehittämään elämäänsä ja maailmaansa, olisi elämämme vailla lukemattomia elämää edistäviä keinoja. Erehdyksistä ja virheaskelista huolimatta.

Esko Aspivaara

Savonlinna

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset