Lukijoilta: Ajatuksia ilmastonmuutoksesta

Puolan Katowicessa oli suuri ilmastokokous, jossa oli noin 200 maata edustettuna. Ilmastonmuutokset vaikuttavat kaikkialla maapallolla, mutta ovatko viime vuosien ilmastonmuutokset nykyihmisten aikaansaamia?

Lakikivi-lehdessä oli kirjoitus yli kymmenen vuoden takaa (19.1.2008) maaperägeologian professori Risto Aarion erittäin mielenkiintoisesta ja tänä päivänä hyvin ajankohtaisesta esitelmästä.

Yritän ottaa kirjoituksesta esiin keskeisiä asioita, joita asiantuntija, professori Risto Aario on kirjannut. ”Maapallon historiassa ei ole ollut juuri mitään muuta pysyvää kuin jatkuvat muutokset. Stromatoliittien cyano -bakteerit oppivat 2,5 miljardia vuotta sitten ottamaan ilmakehästä hiilidioksidista hiiltä rakennusaineekseen ja hylkäsivät hapen itsensä kautta jätteenä takaisin ilmakehään. Tällöin alkoi ilmakehään ja meriinkin vähitellen tulla happea hiilidioksidin määrän vähentyessä ilmakehässä. Vielä liitukaudella 70 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli yli 20-kertainen määrä nykyiseen verrattuna. Kuluneen vuosisadan aikana hiilidioksidin määrä on ollut pienimmillään koko maapallon historiassa.”

”Eräs asia, joka usein unohdetaan ilmastokeskusteluissa, on mannerlaattojen liike. Esimerkiksi skandinaavinen alue oli 2,7 miljardia vuotta sitten nykyisellä tasolla, mutta vaelsi sieltä laattansa mukana, kunnes oli 950 miljoonaa vuotta sitten eteläisellä pallonpuoliskolla noin 60–70 astetta eteläistä leveyttä ja on sitten sieltä ensin palannut päiväntasaajalle ja lopulta takaisin nykyiseen sijaintiinsa.

Muutosten suuruudesta antaa osviittaa myös se, että vakka maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha, meillä ei ole merenpohjaa, joka olisi 200 miljoonaa vuotta vanhempi.”

”Jääkausia on ollut lukuisia pitkin maapallon historiaa. Suomessa tunnetaan jäätikön kerrostamia tilliittejä, jotka ovat 2,3 miljardia vuotta vanhoja. Ajoittain maa oli ilmeisesti kauttaaltaan jäässä, lumipallomaana.

Hiilidioksidin määrä jääkausien aikana on ollut huomattavan korkea eli korkeakaan hiilidioksidimäärä ei ole estänyt kylmiä kausia.

Viimeisin jääkausi poistui maastamme noin 12 000–8 500 vuotta sitten ilmaston ollessa lämpenemässä nopeasti. On väitetty, että nykyinen ilmaston lämpeneminen olisi poikkeuksellista ja luonnottoman nopeaa. Jäätikön reuna siirtyi Salpausselältä Pohjanlahdelle noin 200 metrin vuosivauhtia, joten lämpötilan on täytynyt silloin kohota nykyistä nopeammin.

Jäätikön vetäytymisen jälkeinen lämpökausi oli huipussaan noin 5 000–6 000 vuotta sitten. Lämpötila oli pari astetta nykyistä lämpimämpi. Sen jälkeen lämpötila on hitaasti laskenut. Historiallisena aikana oli hyvin tunnettu lämmin kausi keskiajalla vuosina 800–1300, mikä auttoi esimerkiksi viikinkejä perustamaan siirtokuntia Grönlantiin sekä Pohjois-Amerikkaan.

Vuosina 1500–1870 oli hyvin kylmä jakso, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi. Silloin Suomessakin koettiin nälkävuosia ja kesälläkin järvet olivat jäässä. Ilmasto alkoi kuitenkin taas lämmetä vuodesta 1870 alkaen ja sitä on jatkunut näihin päiviin. Tavanomaista lämpimämpää oli 1930-luvulla.

Tarkat meteorologiset havainnot alkavat 1850, jolloin oli vielä meneillään pieni jääkausi eli mittaukset alkavat kaudesta, joka oli kylmin sitten jäätiköitymisen.

Nykyinen lämpötilan nousu voisi olla luonnollista palautumista kylmästä vaiheesta keskimääräisempään tilanteeseen. Lämpötilan nousu alkoi jo ennen kuin ihminen alkoi mainittavasti lisätä ilman hiilidioksidipitoisuutta.”

”Vuotta 1850 varhaisemmat tiedot on saatu muilla keinoin, kuten merten pohjalle kerrostuneiden kalsiumkarbonaattikuorien happi-isotooppisuhteista, puiden vuosirenkaista, soista, mannerjäätiköiden jäästä jne.

Entä syyt viimeaikaisiin lämpötilamuutoksiin? Julkisuudessa esitetään itsestään selvänä, että kyseessä on ihmisten toiminnasta johtuva hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä. Geologiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että asia on huomattavasti monimutkaisempi ja kasvuhuonekaasut ovat vain yksi syy muiden joukossa, eikä näyttäisi olevan edes ratkaiseva tekijä. Monet pitävät esimerkiksi auringon aktiivisuuden roolia huomattavasti merkittävämpänä tekijänä.”

”Hiilidioksidi, metaani, otsoni ja typpioksiduuli ovat tärkeimpiä kasvihuoneilmiötä ylläpitäviä kaasuja, mutta voimakkaimmin vaikuttaa vesihöyry. Auringosta tulee lyhytaaltoista säteilyä ja maapallolta heijastuu takaisin pitkäaaltoista säteilyä, josta kasvihuonekaasut pidättävät osan ja heijastavat takaisin lämpösäteilynä.

Ilmassa on typpeä 78 %, happea 21 % ja argonia 0,93 %. Ihmisen vaikutus kohdistuu siis varsin pieneen osuuteen. Ennen teollisuutta ilmassa oli hiilidioksidia 0,028 % ja nyt 0,036 %.

Kasvihuoneilmiö on elämän perusedellytys maapallolla, muutoin maapallo olisi lumipallo. Monien suurten jääkausien aikana hiilidioksidipitoisuus on ollut hyvin korkea.

Kasvihuoneilmiöön ja siihen yhdistettyyn ilmaston lämpenemiseen on liitetty uhkakuvia. Eräs uhkakuva on jäätiköiden sulaminen ja suuri tulva. On muistettava, että Antarktiksella on 90 % jäätiköiden sisältämästä jäästä, Grönlannissa % ja vuoristojäätiköissä 2 %.

Käytännöllisesti katsoen Grönlannin ja erityisesti Antarktiksen jäiden kohtalolla on merkitystä. Tiedotusvälineissä esitetään usein suurten jäävuorien lohkeamista mannerjäätiköistä ja ehdotetaan, että lämpeneminen kovaa vauhtia sulattaa niitä ja merenpinta kohoaa. Kuitenkin mittaukset Antarktiksella osoittavat, että vaikka muualla maapallolla lämpötila on ollut nousussa, Antarktiksen ilmasto on keskimäärin kylmenemässä ja jäätikköön muodostuvan uuden jään määrä ylittää moninkertaisesti jäätiköstä poistuvan jään määrän. Tilanne Antarktiksen jäätikön osalta on päinvastainen kuin mitä tiedotusvälineissä julkisuudessa tarjoavat.

Isojen mannerjäätiköiden avulla on kyetty tutkimaan varsin yksityiskohtaisesti ilman lämpötilojen ja hiilidioksidipitoisuuksien vaihteluja. Tutkimuksissa on havaittu, että hiilidioksidin määrä ja lämpötilat eivät toimikaan kasvihuoneilmiön mukaisesti.”

”Keskusteluissa ilmakehän hiilidioksiditasapainosta on unohdettu kalsiumkarbonaatin osuus. Hyvin suuri osa maapallon pinnasta on kalkkikiven peitossa ja kaikissa merisedimenteissä on kalsiumkarbonaattia yleensä 20 %–90 %. Kalsiumkarbonaatin rapautuessa happosateiden kiihdyttämänä hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina. Jos halutaan vähentää hiilidioksidin pääsyä ilmakehään, erityisesti tähän olisi syytä tehokkaasti puuttua. Nielujen osalta on syytä todeta merten karbonaattiset sedimentit. On tärkeää taata merten hyvinvointi, jotta tämä nielu toimii.”

”Kun puhutaan ihmisen vaikutuksesta ilmastoon, keskitytään useinkin pääasiassa hiilidioksidipäästöihin. Ihmisellä on kuitenkin ollut paljon muitakin vaikutuksia.

Eräs toiminta on ollut metsien raivaaminen pelloiksi ja muiden avointen paikkojen luominen. Jokainen huomaa eron metsän ja pallon välillä tiellä kävellessään. Metsä sitoo lämpöä ja avoimet paikat heijastavat lämpöä pois. Raivaukset ovat siis vaikuttaneet maapallon ilmastoon viilentävästi, mahdollisesti jopa enemmän kuin hiilidioksidipäästöt ovat voineet korottaa lämpötilaa. Tämä olisi termisistä kuvauksista helposti laskettavissa tarkemmin, mutta sitä ei ole tehty. Sama ilmiö on tunnettu myös jäätiköissä. Kun ne leviävät, ne heijastavat enemmän lämpöä avaruuteen ja viilentävät ilmastoa, mikä edelleen pyrkii laajentamaan jäätiköitä. Ilmakehä on suuri osa ihmisen aikaansaannosta. Sekin pyrkii jäähdyttämään ilmastoa samoin kuin tulivuorten purkauksista peräisin oleva pöly.”

”Olen tässä esittänyt omia ajatuksia ilmastonmuutoksesta ja koettanut tuoda esille muitakin näkemyksiä kuin pelkästään kasvihuoneilmiön aiheuttaman lämpötilan nousupyrkimyksen seurausilmiöineen, mikä on totta sekin.

Muutokset johtuvat kuitenkin moninaisesta vyyhdestä vaikuttajia, joista tärkeimmät ovat ehdottomasti maapallon ulkopuolella. Kukaan tutkija ei tätä vyyhtiä hallitse ja paljon on varmasti vielä tuntemattomiakin tekijöitä.

Entä voiko ihminen fossiilisia polttoaineita käyttäessään peittää astronomisen ilmastokehityksen? Tämä on mielestäni varsin epätodennäköistä. Kun fossiiliset polttoaineet on seuraavien 200 vuoden kuluessa käytetty varsin vähiin, myös ihmisen vaikutukset tältä osin vähenevät. Ellei joku ihmisen tulevista toimista jälleen ala tavalla tai toisella vaikuttaa ilmastoon. Kehitys vie tämän jälkeen vähitellen vääjäämättömästi jäätiköitymistä kohti. Kylmää vaihetta olisi 4 000, 23 000 ja vielä 38 000 vuoden päästä ja raju jäätiköityminen 60 000 vuoden kuluttua.”

Edellä oleva teksti on lainauksia Lakikivi -lehden kirjoituksesta professori Risto Aarion puheesta 19.1.2018. Hänen puheessaan olevat ajatukset avaavat ja laajentavat näkemystä ilmastonmuutoksesta, joka on paljon muutakin kuin autoilun, lämmityksen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöillä sekä metsähakkuiden hiilinielujen vähenemisellä pelottelua.

Olen ollut yhteydessä professori Risto Aarioon ja varmistanut, että hän on edelleen ilmastonmuutoksesta samaa mieltä kuin yli kymmenen vuotta sitten. Samalla kysyin häneltä myös luvan edellä olevien lainausten julkaisemiseen.

Raimo Joronen

rakennusneuvos

Seinäjoki

Kommentoi