Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?

Hallituksen esitys (HE 2010/2013) etenee nyt valiokuntien käsittelyssä. Kyseessä on ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta”.

Ehdotuksena on vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liike suljettuna yhtenä valittuna viikonpäivänä.

Vuonna 2009 kauppojen laajennettua aukioloa koskevan sääntelyn osalta eduskunta on edellyttänyt selontekoa sääntelyn vaikutuksista. Selvityksen mukaan kauppakeskusten ja pienyrittäjien välistä suhdetta leimaa epätasapainoisuus, jossa pienyrittäjä on heikommassa neuvotteluasemassa.

Monesti yritämme lainsäädäntöä tehdessä olla heikomman osapuolen asemassa. Muistan keskustelun yrittäjäjärjestön edustajan kanssa, jolloin hän totesi ainakin osan pieniä erikoisliikkeitä pitävistä yrittäjistä vastustavan aukioloaikojen laajaa vapauttamista.

Jokainen vähänkään yrittäjien elämästä tietävä käsittää, että monesti (ns.) vapaapäivä on oikeasti yrityksen paperitöiden hoitamiseen menevää aikaa. Kauppakeskuksessa toimivalle pienille yrityksille ei olisi tätä vapaapäivää, koska on pidettävä (erikois)liikettä auki arkena ja pyhänä kokoaikaisesti.

Kauppakeskuksissa notkumisesta on muuten tullut osa kansalaisten kasvattamisesta kunnollisiksi kuluttajiksi.

Mitä tästä kaikesta sitten seuraa? Markkinoille voi tulla (osin ulkomaisia) uusia erikoisliikkeiden ketjuja, jotka toimivat ainoastaan isommissa kauppakeskuksissa. Tämän jälkeen päälle laitetaan asianmukainen mainonta, jolla ketju tehdään tunnetuksi. Tällöin pienempien erikoisliikkeiden mainonta jää ketjujen mainonnan alle.

Tästä seuraten erilaiset kauppakeskukset ovat vähitellen täynnä näitä (uusia) ketjuja.

Varmaankaan lainsäätäjät eivät tietoisesti tarkoittaneet erilaisten ketjujen markkinointivoiman laajaa vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen.

Hyvin toimiva erikoisliikkeiden ketju on ulkomaiselle pääomasijoittajalle erittäin kiinnostava ostos. Näin saamme vähitellen kauppakeskuksien liikkeisiin ulkomaiset omistajat, mikä ei ollut lainsäätäjien tietoinen tarkoitus.

Näilläkin lakeuksilla voidaan (ehkä) kuluttaa onnellisesti aikaa (ulkomaisten) pääomasijoittajien omistamissa kauppakeskuksissa ja erikoisliikkeissä. Tämä ei ehkä ollut lainsäätäjien tavoite.

Jukka Rannila

Jalasjärvi