Eläkeläisten taitettu indeksi numeroina

Luulemme saavamme eläkettä ansiotuloihimme suhteutettuna. Niin käykin, mutta kun eläkeindeksi keksittiin erottaa palkkatuloindeksistä, eläkkeiden ostovoima heikkenee koko loppuelämämme ajan.

Suurin osa eläkkeistä ei ole suuria alkuaankaan: yli puolet saa alle 1500 euroa kuukaudessa, noin 30 prosenttia saa 1500–2500, noin 10 prosenttia yli 2500 ja vain prosentti saa eläkettä yli 5000 euroa kuukaudessa. Kun keskimääräinen kuukausieläke 70-kymppisenä on noin1800 euroa, niin 100-vuotiaiksi ehdittyämme taitettu indeksi on pudottanut sen noin 1200 euroon kuukaudessa. Siitä voi päätellä, että 90-vuotiaana suuri enemmistö Suomen eläkeläisistä on köyhtynyt lähelle köyhyysrajaa, liian moni jopa sen alapuolelle.

Asiaa tutkineen Kimmo Kiljusen mukaan palkat ovat nousseet vuodesta -95 lähtien 88 prosenttia, mutta eläkkeet vain 46. Eli silloin kun ihminen eniten tarvitsee rahaa lääkkeisiin, lääkärissä käynteihin ja hoivaan, joiden hinnat nousevat koko ajan, hänen eläkkeensä on romahtanut. Houkutus tinkiä lääkkeistä ja lääkärimenoista on tuolloin suuri, millä voi olla tuhoisat seuraukset.

Taitetusta indeksistä sovittaessa -95 päättäjät varautuivat eläkepommiin, jonka pelättiin pamahtavan käsiin suurten ikäluokkien vanhetessa. Ainakin sillä peloteltiin. Nyt pelätty ikäluokka on eläkkeellä ja pommi ei räjähtänyt. Se, mikä räjähti, on eläkerahastojen kasvu. 20 vuodessa nousua on kertynyt 38 miljardista eurosta 183 miljardiin euroon.

Kuvaavaa on myös se, että kun eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet suurten ikäluokkien eläköityessä, niin eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet. Kun meitä pelotellaan Aleksanterinkadun kellolla, joka tikittää velkaa 10 000 euroa tunnissa, niin rahastokello jauhaa tuottoa 40 000 euron tuntivauhdilla.

Voi laskea, kuinka paljon enemmän tuo tekee vuodessa velkakelloomme verrattuna. Varat ovat enimmäkseen ulkomailla, velkainen Suomi ei hyödy mitään ja indeksivääryys sen kun jatkuu. Vääryyden korjaamiseen tarvitsisimme tuosta valtavasta rahamäärästä vain murto-osan eli 312 miljardia euroa eikä rahastoihin tarvitsisi koskea. Panee kysymään, kenelle rahastokello tikittää.

Jos indeksi korjattaisiin, valtio ei kärsisi mitään. Valtio hyötyisi, koska eläkeläisten ostovoima nousisi, he maksaisivat enemmän veroja ja tarvitsisivat vähemmän valtion tukia asumiseen ja toimeentuloon.

Kiljusen mukaan tällainen ei ole edes eurooppalainen ilmiö. Niinpä taitettu indeksi onkin suomalaisten hölmöläisten hommaa ja pysyy sellaisena, kunnes tulee eduskunta, joka vääryyden oikaisee. Jokaisen sekä nykyisen että tulevan eläkeläisen toivoisi käyvän allekirjoittamassa joko netissä tai paperilla Kiljusen avaama adressi oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon palauttamiseksi sekä toivottavasti myös eläkeläisiltä ryövättyjen rahojen palauttamiseksi. Niin asia etenisi eduskuntaan.

Lea Ristilä

Kauhajoki

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset