Turvetietoa ja -luuloa tuotannosta

Turvemiehet Orava ja Pihlajasalo arvostelivat Hannu Lehtiötä (Ilkka 6.10.), mutta syyllistyivät itse paikkansa pitämättömien mutu-puheiden levitykseen.

Lyhyesti muutama fakta: Turpeen polton kannattavuus perustuu epäsuoraan verotukeen eli veron alennukseen. Kun muita fossiilisia polttoaineita verotetaan hiilisisällön mukaan, turve on samasta verosta vapautettu, siis tuettu. Ilman keinotekoista veronalennusta turpeen poltto lakkaisi kannattamattomana.

Kun Norja tienaa öljymiljoonilla valtavaa rahastoa pahanpäivän varalle, Suomessa veronmaksajat tukevat fossiilisen turpeen polttoa yli sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.

Luonnontilaisen suon turve on Suomen luonnon suurin hiilivarasto. Suot viilentävät ilmastoa sitomalla hiilidioksidia, eli ehkäisevät ilmaston lämpenemistä. Turvekerrosten tuottama metaani taas päätyy pääosin rahkasammalten ravinnoksi, eli uudeksi turpeeksi.

Turvevalituksista suurimman osan tekevät nykyään turpeen kaivajat, jotka pitävät lupaehtoja liian kovina. He siis haluaisivat luistella vesiensuojelun vaatimuksista, vaikka edellytettykään taso ei ole riittänyt turvaamaan suomalaisille puhtaita vesiä.

Turpeenkaivuualue on, kuten Lehtiö kertoo, eloton kenttä. Satunnaisesti sinne poikkeavat eläimetkin ovat vaarassa. Turvesuon ojiin hukkuneina on löydetty jopa hirvenvasoja.

Sammal kasvaa hyvissä oloissa hehtaaria kohden yhtä paljon uutta orgaanista ainesta kuin puut metsässä. Ero on vain siinä, että sammalet kerryttävät turvekerrosta eli hiilivarastoa, luonnonoloissa lähes ikuisesti. Metsän puut eivät pysty sitomaan kuin noin 12 senttimetrin turvekerroksen verran hiiltä.

Sammalen kasvatuksella voisi nykyisten turvesoiden tilalla tuottaa kasvu- ja kuiviketurpeen korvaavaa, oikeasti uusiutuvaa biomassaa. Tätä voisi suositella nykyisille turvemiehille tulevaisuuden bisnekseksi, koska heidän vanha alansa on monihaitallisena katoavaa kansanperinnettä.

Risto Sulkava

FT puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto

Kommentoi