Lukijoilta: Susikannan kasvu on vaara

Metsästyskausi on koonnut tuhansia metsästäjiä arvokkaaseen tehtävään. Metsästys on vastuullista työtä luonnon tasapainon, erätalouden, liikenneturvallisuuden, taimikkotuhojen ehkäisyn ja metsästäjien oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Samalla metsässä liikkuvat näkevät omin silmin metsäluonnon tilan, myös petokantojen tilanteen.

Luonnossa on syksyn aikana nähty huolestuttavan paljon susia ja niiden jälkiä. Havainnot viittaavat siihen, että susikanta on huomattavasti vahvistunut. Tämä on räikeässä ristiriidassa virallisten kanta-arvion kanssa. Koko maan virallinen kanta-arvio on 150–180 yksilöä, mutta todellinen määrä lienee vähintäänkin kaksinkertainen. Vaasan vaalipiirin alueella susia saattaa olla yli 50 yksilöä.

Vahva susikanta on suuri riski. Tiedossa on tapauksia, joissa joukko susia on lähtenyt seuraamaan luonnossa liikkuvia ihmisiä ja näyttäytynyt koulumatkalla oleville lapsille. Jos susi ei osaa karttaa ihmistä ja lähestyy pihapiirejä, kyseessä on metsästysvietin aikaansaama käytös. Uhka aiheuttaa pelkoa erityisesti syrjäseuduilla asuville ja rajoittaa tavallista arkielämää. Lisäksi sudet ovat tänäkin vuonna raadelleet yli 30 koiraa, joiden menetys on metsästäjille ja koiraharrastajille suuri. Sen lisäksi, että koulutettu koira on tuhansien eurojen arvoinen, on se kumppani ja ystävä.

Onko todellakin niin, että nämä tapaukset ja vaaran ennakkomerkit jätetään huomiotta? Pitääkö odottaa ensimmäistä ihmisuhria ennen kuin susikantaa aletaan merkittävästi vähentää?

Ensisijaisen tärkeää olisi saada virallinen arvio susikannasta totuudenmukaiseksi. Paikallisten asukkaiden ja metsästäjien havainnot on otettava vakavasti. Kannustan jokaista susihavainnon tekijää ilmoittamaan ja kirjaamaan näkemänsä Luonnonvarakeskuksen Tassu-havaintojärjestelmään. Se on kannanmäärityksen perustietolähde. Olisi myös tarpeen ottaa käyttöön jälkienlaskennassa toimintatapa, jossa metsästäjät ja viranomaiset tulkitsevat jälkiä yhdessä.

Ennen kuin viralliset kanta-arviot saadaan päivitettyä, on viranomaisilla, käytännössä poliisilla, oltava valmiutta poistaa pihapiireissä liikkuvat ja ihmisiä pelkäämättömät sudet pikaisesti. Poikkeusluvalla voidaan tarttua ongelmasusiin nopeasti, kun niiden aiheuttama uhka on ilmeinen. Poliisilla on oltava rohkeutta käyttää valtuuksiaan kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Samoin on tärkeää, että kunnat ja kaupungit hakevat empimättä susien kaatolupia, kun niille on perusteltu syy. Erityisesti paikkakunnat, joissa joudutaan susivaaran takia järjestämään lapsille ja vanhuksille kuljetuksia kouluun ja muihin palveluihin, ovat oikeutettuja vaatimaan susikannan harventamista. Tällä hetkellä näitä hakemuksia on vireillä ainoastaan yksi kappale.

Toiveita voi elätellä myös siitä, että susien suojelua koskevaan EU-sääntelyyn saataisiin vihdoin kauan kaivattu muutos. Susi on Suomessa määritelty korkeampaan suojelukategoriaan kuin esimerkiksi Virossa. Asiaa koskeva lainsäädäntö on nyt harkinnassa EU-parlamentissa. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistä edunvalvontaa Brysselin suuntaan.

Susikanta täytyy saada turvalliselle tasolle ennen kuin se johtaa todelliseen vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. Tarvittavat toimenpiteet ovat tiedossa, mutta niihin on yhdessä tartuttava kaikkien asianosaisten tahojen toimesta.

LASSE HAUTALA

kansanedustaja

Kommentoi