EU:n metsänieluesitys on käsittämätön

Komission tuore esitys maankäytön muutosten ja metsien kasvun vaikutuksista maakohtaisiin hiilidioksidipäästöihin (CO2) kertoo paljon siitä, miksi unionin päätöksiä on joskus vaikeaa ymmärtää.

Kioto I:n linjaukset lähtivät jo tulkitsemaan metsien nielukysymystä, eli metsien ja sen kasvun kykyä niellä CO2-päästöjä irti niiden luonnontieteellisestä ja biologisesta kyvystä. Durbanin kokouksessa vuonna 2011 asia meni vielä enemmän vikaan. Komission tuore esitys jatkaa väärää tulkintaa.

Sen mukaan maankäytön muutokset eli metsien ja viljelysmaan siirtyminen yhdyskuntatarpeisiin otetaan nielutasetta laskettaessa huomioon täysimääräisesti nielun vähenemisenä. Metsien luonnontieteellisestä ja biologisesta nielun kasvusta huomioidaan kuitenkin vain tietty mielivaltainen osuus eli 3,5 prosenttia maakohtaisista vuoden 1990 CO2-päästöistä, jotka olivat tuolloin Suomessa 70,1 miljoonaa CO2-tonnia.

Nielujen kasvukatto on täysin mielivaltainen. Käytännössä tällainen nielutase merkitsee Suomen tapauksessa sitä, että maankäytön runsaan 10 000 hehtaarin vuosittaisista maankäytön muutoksista syntyy nielumenetyksiä laskennallisesti aivan oikein noin 3,5 miljoonaa CO2-tonnia.

Metsän kasvun ansiosta tapahtuva nielun lisääntyminen rajoitetaan kuitenkin edellä mainitun kaavan mukaisesti 3,5 prosenttiin 70,1 miljoonasta CO2-tonnista eli noin 2,5 miljoonaan CO2-tonniin. Nielutaseessamme metsien kasvun synnyttämä lisänielu on siis yhden tonnin vähemmän kuin maankäytön muutokset nieluja vähentävät.

Todellisuudessa Suomen metsien nielun luonnontieteellinen ja biologinen kasvu imee CO2-päästöjä – asiantuntijoista vähän riippuen – 20–30 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa. EU:n linjausten mukaan Euroopan parhaiten kasvavat suomalaismetsät ovatkin päästöjen aiheuttaja.

Kun Saksan päästöt olivat vuonna 1990 kolmetoista kertaa suuremmat kuin Suomen, voidaan Saksan metsien nielujen kasvu laskea nielukaton puolesta kolmetoistakertaiseksi Suomen nielujen kasvuun verrattuna. Näin siitä huolimatta, että luonnontieteellisesti ja biologisesti Saksan metsien nielut eivät kasva vuodessa juurikaan enemmän kuin Suomen.

Tällaiset asiat syövät uskottavuutta Euroopan unioniin.

MAURI PEKKARINEN

eduskunnan I varapuhemies kansanedustaja (kesk.)

Kommentoi