Viranomaisten kannettavavastuu loppuun saakka

Euroopan lääkeviraston (EMA) mielestä Pandemrix-rokote lisäsi lasten riskiä sairastua narkolepsiaan Suomessa ja Ruotsissa. EMA katsoo, että sikainfluensssarokote ei selitä yksistään sairastumisia, vaan on tarvittu perinnöllinen alttius sekä mahdollisesti jokin infektio. Samalla EMA päätti suosittaa, ettei Pandemrixiä enää anneta alle 20-vuotiaille.

Viraston päätöksellä oli merkitystä sairastuneiden lasten ja heidän omaistensa kannalta. Se vahvisti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkistamaa väliraportin tulosta, että rokote olisi aiheuttanut sairastumiset yhdessä jonkin muun tekijän kanssa.

Nyt odotellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elokuussa valmistuvaa narkolepsia-loppuraporttia, jonka ei uskota tuovan mitään olennaista uutta tietoa.

Syyskuussa Lääkevahinkovakuutuspooli päättää, maksaako se korvauksia sairastuneille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen. Kolmen vakuutusyhtiön muodostama poolin korvausvastuu ulottuu 30 miljoonaan euroon. Lisäksi on mahdollista, että myös valtio osallistuu korvauksiin. Tämän osuuden suuruus ei ole vielä selvillä.

Tähän mennessä Suomessa on todettu sairastuneen narkolepsiaan 96 lasta ja nuorta sikainfluenssarokotteen takia. Viimeisempien tietojen mukaan sairastuneiden määrä näyttää nousevan yli sadan. Pooli on nyt ottanut vastaan yli 70 korvaushakemusta.

Korvauksilla on perheille erittäin suuri merkitys. Menetettyä terveyttä ne eivät tuo takaisin, mutta paikkaavat esimerkiksi sairaudesta aiheutuneita tulonmenetyksiä ynnä muita kuluja. Korvaukset ovat perusteltuja, koska syksyllä 2009 sosiaali- ja terveysministeriö kohdisti rokotekampanjansa eritoten 5-20-vuotiaisiin, koska heiltä arvioitiin puuttuvan taudin vastustuskyky. Kampanjan kohderyhmästä tuli siis uhreja. Toisaalta voi kysyä, kuinka vakavia seuraamukset olisivat olleet, jos rokotteet olisi jätetty hankkimatta.

Tärkeää on pohtia, mitä tästä kaikesta pitäisi oppia. Narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten vanhemmat ovat kokeneet, että yhteiskunnan tuki on ollut tähän mennessä riittämätöntä ja hidasta. Myös viranomaisten tiedotusta ja vastuunkantamista arvostellaan. Vastuullisten ministerien ja virkamiesten on syytä ottaa tämänkaltainen palaute vakavasti.

Asiantuntijavaltaan nojaava terveyspolitiikka on saanut kolauksen, mikä heikentää pahimmillaan suomalaisten luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Kansalaisilla pitää olla tunne siitä, että hän pystyy edelleen luottamaan viranomaisiin. Jos tuo luottamus on kerran menetetty, se ei kovin herkästi palaa takaisin. Asiantuntijoilla pitää olla kyky käydä keskustelua myös niiden kanssa, joiden terveyspoliitiset näkemykset eroavat valtavirrasta.




Luetuimmat pääkirjoitukset