Venäläisten maakaupat pelottavat vaikka niistä ei olisi kokemustakaan

Ulkomaalaisten tekemien kiinteistökauppojen myötä Suomeen tulee rahaa, osaamista ja viisaita ihmisiä. Tämä ajatus sisältyi yhteen vastaukseen Ilkan pari päivää sitten tekemässä kyselyssä.

Jos unohdettaisiin, että kysymys oli rajattu venäläisten tekemiin maakauppoihin, suuri enemmistö nyökyttelisi vastaukselle. Ulkomailta tulevaa rahaa ja varallisuutta pidetään tervetulleena. Venäjältä tulevat rahat ovat kuitenkin oma lukunsa. Niitä kohtaan tunnetaan epäluuloa ja pelkoa.

Venäläisten omistuksessa arvioidaan olevan Suomessa noin 5000 kiinteistöä. Omistukset tihentyvät Itä-Suomeen. Enimmillään kiinteistökaupat olivat talouden nousukautena vuonna 2008. Viime vuonna venäläiset allekirjoittivat enää noin 360 kauppakirjaa.

Pohjalaismaakuntien maihin, metsiin ja muihin kiinteistöihin ei venäläisillä ole ollut kiinnostusta. Venäläisen passin omistajien tekemät kaupat ovat luettavissa yhden käden sormilla, mutta silti venäläisten kiinteistökaupat saavat kyselyssä 90-prosenttisen torjunnan (Ilkka 6.3.).

Torjunta ei kumpuakaan kokemuksesta, vaan jostakin paljon syvemmästä.

Ukrainan kriisin myötä on Suomessa virinnyt keskustelu turvattomuudesta, jota arvaamattomasti toimiva suurvaltanaapurimme aiheuttaa. Jos Venäjä katsoo oikeudekseen kansainvälisten sopimusten vastaisesti väkivallalla uhkaamisen tai sen käyttämisen yhden naapurimaan suhteen, kestääkö Suomen erityisasema kaikissa käänteissä?

Aleksanterin instituutin tutkijan Hanna Smithin kysymys siitä, mitä hyötyä Suomelle olisi kieltää tai rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja, on pohdinnan arvoinen. Maamme taloudelliset tai edes turvallisuuspoliittiset näkökohdat eivät vaadi rajoittamista.

Useimpien mielestä Suomen on kuitenkin syytä ottaa mallia Venäjästä, joka vuonna 2001 kielsi ulkomaalaisten maaomistuksen rajaseuduillaan. Tasapuolisuuden nimissä Suomi voisi toimia samoin.

Lakialoite ETA-maiden ulkopuolisten henkilöiden kiinteistökauppojen rajoittamisesta on tarjonnut eduskunnalle väylän käydä keskustelua talous- ja turvallisuuspolitiikasta, mutta samalla se on nostanut pintaan myös aiheelliset ja aiheettomat ennakkoluulot.

Perimmältään Suomessa taidetaan vasta nyt keskustella siitä, mille olisi pitänyt antaa tilaa jo seitsemänkymmentä vuotta sitten. Yli 400 000 suomalaista joutui jatkosodan jälkeen jättämään kotinsa, yrityksensä, peltonsa ja metsänsä rajan taakse.

Asenteet maakauppoja kohtaan taitavat lientyä vasta sitten, kun siirtokarjalaisen perillinen saa ostaa rantatontin Laatokalta.







Luetuimmat pääkirjoitukset