Taide kuuluu kaikille ja taiteen kuluttajansuoja voisi madaltaa rimaa

Kaupassa tunnetaan tyytyväisyystakuu: ellet ole tyytyväinen ostokseesi, saat joko rahasi takaisin tai voit vaihtaa tuotteen itsellesi sopivampaan toiseen tuotteeseen.

Tyytyväisyystakuuta sovelletaan näinä päivinä vilkkaasti, sillä pukinkonttiin on saattanut syystä tai toisesta päätyä lahjan saajalle vääränlaisia tavaroita, joita nyt vaihdetaan sopivampiin.

Taiteessa tyytyväisyystakuu-ajattelu on uutta. Konkreettisen teoksen ajatellaan antaman katsojalleen aineetonta mielihyvää, josta pitää tai ei pidä, mutta jälkikäteen on turha valittaa väärästä teosvalinnasta.

Taiteilija, professori Eero Hiironen esittelee uudenlaista käytäntöä. (Ilkka 27.12.) Hän lupaa teostensa hankkijoille tyytyväisyystakuun, ellei teos viiden vuoden kuluttua hankinnastakaan vielä tai enää miellytä ostajansa silmää.

Ehdotukselle on helppo hymistellä turhana. Eikö ostaja muka tiedä, mitä haluaa ostaa? Kaikissa muissa tuotteissa kuluttajansuoja kuitenkin toimii, vain taiteessa ei saa tulla katumapäälle.

Kalliita kodinkoneita saa vaihtaa, vaatteita, kenkiä ja koruja palauttaa ja aina palautuksen syynä ei tarvitse olla muuta kuin asiakkaan mielenmuutos. Mitään vikaa ei tuotteessa varsinaisesti tarvitse olla.

Mitä kalliimpi ostos, sitä harkitummin päätös tehdään. Taide on tyypillisesti tällainen hankinta. Ehdotus osoittaa, että taiteilijalle on tärkeää, että teos saa arvoisensa vastaanoton. Kuluttajansuojan korostaminen voi nostaa taiteen arvostusta ja tehdä ostamisesta mutkattomampaa.

Teollisuustaiteen keskusliiton tämän syksyisen selvityksen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ostamaan taidetta. Ostaminen koetaan kuitenkin hankalaksi samoin kuin sopivan teoksen löytäminen.

Yli 40 prosenttia ostaisi taiteensa mieluiten suoraan taiteilijalta itseltään, mutta muitakin tapoja on. Erityisesti nuoremmat taiteen kuluttajat haluaisivat selvityksen mukaan ostaa taidetta samoin kuin muitakin ostoksia, verkosta. Sieltä ostettuna kuluttajansuoja korostuu.

Miten tavallista kuluttajaa saisi innostettua taiteeseen, jos tilanne on jo nyt tämä? Vaihtoehtoja tarjoavat toki taidelainaamot, joissa pääsee kiinni arvostettuun taiteeseen, ilman, että hankkii sitä omaksi.

Vain kolmasosa on ostanut taidetta itselleen. Suomalaisten taiteilijoiden kannalta olisi eduksi, jos taiteen haltijoiden määrä hiljalleen nousisi.

Taide ei ole etäistä sisäpiirin harrastuneisuutta, vaan siitä nauttiminen kuuluu kaikille.

Kommentoi