Pääkirjoitus: Presidentinvaalit heijastuvat maakuntavaalien tulokseen

Ensi tammikuussa järjestetään samanaikaisesti presidentinvaalit ja Suomen historian ensimmäiset maakuntavaalit. Kummankaan vaalin ehdokasasettelu ei ole vielä selvillä, mutta vaalien lopputuloksista on jo vahvoja ennusteita.

Kuntavaalit mittasivat puolueiden kannatuksen prosenttikymmenysten tarkkuudella eri puolilla maata. Sen perusteella on Kuntaliitto tehnyt Ylen pyynnöstä laskelman tulevien maakuntavaltuustojen poliittisista voimasuhteista.

Kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi selviytynyt keskusta tulisi viemään eniten paikkoja, 291 paikkaa, maakuntavaltuustoista. SDP säilyttäisi kuntavaalien kakkossijansa myös maakuntavaaleissa 252 paikalla. Kuntavaalien ykkönen kokoomus joutuisi tyytymään 226 maakuntavaltuutettuun.

Yhdeksää maakuntaa johtaisi keskusta, viittä sosiaalidemokraatit, kahta väkirikkainta maakuntaa johtaisi kokoomus ja Pohjanmaa olisi RKP:n valtakuntaa. Pirkanmaalla demarit ja kokoomus olisivat yhtä vahvoja.

Vihreät ja vasemmistoliitto eivät kuntavaalien tuloksen perusteella pääsisi maakuntavaltuustoissa juhlimaan. Ne jäisivät perussuomalaisten kanssa puolueiden keskikastiin hiukan yli sadalla valtuustopaikalla.

Timo Soinia mukaellen on todettava, että lopullinen tulos tiedetään vasta vaali-iltana. Maakuntavaaleissa ratkaisevinta on ehdokasasettelu.

Sote-uudistus tuo maakuntiin paljon valtaa ja vastuuta. Valtuutettujen näkökyvyn tulisi kantaa maakunnan reunasta toiseen. Paikkaa maakuntavaltuustossa pidetään raskaan sarjan kuntapoliitikon luontevana urakehityksenä.

Äänestäjät voivat olla toistakin mieltä. Ääni voi yhtä hyvin mennä maakuntatason julkkikselle, joka tunnetaan keskuskaupungin lisäksi maakuntien reunoilla. Ehdokkaiden metsästys lienee puolueiden piiritoimistoissa jo käynnistynyt.

Samanaikaisuus presidentinvaalien kanssa lisännee kiinnostusta maakuntavaaleihin. Äänestysprosenttien nousu kuntavaaleihin verrattuna voi tuoda laskelmiin yllätyksen.

Maakuntavaltuusto uutena hallintoportaana saattaa innostaa vihreiden ja vasemmistoliiton nuoret kannattajat ennennäkemättömään kampanjointiin.

Jos Sauli Niinistön kansansuosio säilyy nykyisen kaltaisena ja hän on kokoomuksen presidenttiehdokas, maakuntavaalinkin ääni putoaa helposti kokoomuksen laariin.

Tästä syystä painoarvoaan ja menestystään maakunnissa vaalivien puolueiden on asetettava oma ehdokas myös presidentinvaaleihin. Jokaisen presidenttiehdokkaan kampanjalla on enemmän tai vähemmän heijastusta maakuntavaaleihin.

Kommentoi




Luetuimmat pääkirjoitukset