Pääkirjoitus: Koulun ote nuorista laaja-alaisena sivistysinstituutiona alkaa lipsua.

Koulutusta uudistavien päättäjien toivoisi perehtyvän huolella tuoreimpaan nuorisobarometriin. Se on kartoittanut nuorten mielipiteitä osaamisesta ja koulutuksesta.

Myönteistä on nuorten vahva usko koulutuksen merkitykseen. Heitä kannustaa uralla eteenpäin oma motivaatio ja valtaosa nuorista on myös tyytyväinen valitsemaansa opintopolkuun.

Mahdollisuus opiskeluun on opiskelijan mielenkiinnon ohella kuitenkin kiinni myös rahasta. Noin 14 prosenttia nuorista myöntää taloudellisten syiden vaikuttavan valintoihin.

Opintonsa keskeyttäneistä joka kymmenes sanoo syyksi rahanpuutteen. Saman verran joutuu viivyttämään valmistumistaan taloudellisista syistä.

Toistuvasti on todisteltu koulutuksen ja tutkinnon puutteen johtavan nuorten syrjäytymiseen. Nuorisobarometri nostaa syrjäytymisen syyksi rahanpuutteen, mikä on parina viime vuotena kasvanut merkittävästi.

Harrastukset, vapaa-ajanvietto ja muu opintojen ulkopuolinen sosiaalinen elämä kärsii, ellei niihin ole käytettävissä rahaa. Rahanpuutteen takia useampi kuin joka neljäs on ollut tapaamatta ystäviään.

Koulu- ja opiskeluelämän sisälle ja ympärille on kasvanut rahaa nielevä toimintakulttuuri, joka vapaaehtoisenakin on omiaan syrjäyttämään tai ainakin jättämään vähävaraisimmat ulkopuolisiksi.

Kalliit leirikoulut, vanhojen tanssit pukuloistoineen, kampauksineen ja meikkeineen tai opiskelijajärjestöjen hintavat illanistujaiset ovat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia. Kaikilla ei valitettavasti ole niihin varaa.

Nuorisobarometri särkee vanhoja kuplia. Enää ei riitä, että ollaan huolestuneita pojista. Tyttöjen henkinen hyvinvointi on laskenut. He ovat huomattavasti aiempaa tyytymättömämpiä omaan elämäänsä. Lisäksi alle 20-vuotiaiden tyttöjen luottamus muihin ihmisiin on laskenut.

Vuosittaisten barometrien tärkein anti saadaan pitkän aikavälin vertailuista. Ne antavat selityksiä myös Pisa-tutkimuksen tuloksiin.

Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on pudonnut kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi yleissivistystä, kielitaitoa tai kykyä tavoitteelliseen työskentelyyn nuoret kokevat oppineensa nyt merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2008 kyselyssä.

Nuoret arvioivat oppivansa jopa yleissivistystä enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa. Mediataitoja tai tietotekniikkaa ja digitaalisia taitoja opitaan myös tuplasti enemmän koulun ulkopuolella.

Tylysti arvioiden barometri antaa koululaitokselle varoituksen. Koulun ote nuorista laaja-alaisena yhteiskunnallisena sivistysinstituutiona alkaa lipsua.

Kommentoi