Pääkirjoitus: Isopandojen tulojuhlien jälkeen maakunta odottaa matkailijavirtoja

Eilen Dujiangyanin pandakeskuksessa Kiinassa vietetyt haikeat jäähyväiset vaihtuvat tänään Ähtärissä iloisiin pandojen tulokarnevaaleihin.

Nelivuotiaan Hua Bao -uroksen ja kolmivuotiaan Jin Bao Bao -naaraan pitkä lentomatka kotikonnuilta päättyy illalla eläinpuiston kahdeksan miljoonan euron pandataloon. Pandat muuttuvat suomalaisiksi Pyryksi ja Lumeksi.

Pandojen lähtö ei ollut mitä tahansa eläinhäkkien siirtelyä. Paikalla pandakeskuksessa oli noin sadan tiedotusvälineen edustajat. Lähtöpuheet ja -seremoniat välittyivät sadoille miljoonille katsojille.

Pandojen saapuminen on Ähtärille ja koko Suomelle pitkän työrupeaman toivottu päätös. Tuloa on pohjustettu jo 2000-luvun alkuvuosina. Vuonna 2011 Kiina arvioi Suomen sopivaksi yhteistyökumppaniksi esimerkiksi metsätutkimuksen, metsäbiologian ja eläinlääketieteellisen osaamisensa takia.

Pandapolitiikkaan kuuluu, että sijoitusmaan taloudellisen ja teknisen osaaminen on oltava vähintäänkin yhtä korkealla tasolla kuin sijoituspuiston pandoille soveltuvat olosuhteet. Suomen valtteina pidetään lisäksi neljää vuodenaikaa. Kiinan vuoristossa elävät pandat ovat tottuneet kylmään ja lumeen.

Suomi ja Ähtäri ovat päässeet etuoikeutettujen joukkoon. Kiina on luovuttanut pandoja vain runsaaseen pariinkymmeneen eläintarhaan maansa ulkopuolelle.

Isopandat eivät ole ilmaisia vetonauloja. Kiina vuokraa uhanalaisia eläimiään. WWF:n Suomen suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan tarhapandojen vuokrasta ison osan pitäisi mennä tutkimustyöhön ja pandojen suojelemiseen luonnossa (AL 15.1.).

Ähtäri on ottanut pandojen kanssa ison riskin.

Rohkea ratkaisu pohjaa siihen, että ihmiset ovat eläinpuiston ulkomaalaisvahvistuksista kiinnostuneita. Matkailijoita odotetaan sekä kotimaasta että ulkomailta ihastelemaan pandatalon asukkaita.

Isossa riskissä on myös ison onnistumisen ja kasvun siemen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Ähtärin elpyvä matkailu nostaa paikkakunnan ohella koko maakunnan elinkeinoelämää.

Esimerkiksi maakunnan yrityksissä odotellaan, saako parin vuoden aikana kasvussa ollut yhteistyö kiinalaisten yritysten kanssa pandoista lisää viriä.

Kiinassa tiedetään olevan lukuisia pandabongareita, joita kiinnostaa nähdä, miten pandat ovat uusiin oloihinsa kotiutuneet. Joitakin matkailijoita kiinnostaa katsella maakuntaa laajemminkin.

Toivottavasti pandoja ja Ähtäriä ei tulojuhlien jälkeen unohdeta. Ähtäri tarvitsee toimivia junayhteyksiä. Haapamäen radalle on saatava uusia junavuoroja. Jotkut tulijat ovat bussimatkojen päässä, ja niitäkin vuoroja on oltava tarjolla ja markkinoitavissa.

Ähtärin kustannuksia markkinoinnissa voisivat jakaa ainakin ympäristökunnat, Seinäjoki ja Kauhava. Näiden yritykset ja huvipuistot tulevat myös hyötymään pandatalon vieraista.

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset