Pääkirjoitus: Alueelliset kielikokeilut ovat oikea suunta miettiä kielitaitovaateita

Suomen hallituksen yhtenä kärkihankkeena ollut kieltenopiskelun lisääminen ja monipuolistaminen sai kylmää vettä niskaansa pääministeri Juha Sipilän pohdinnoista palauttaa ruotsinkieli pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa.

Sipilä suhtautuu varovaisen myönteisesti ruotsinkielen palauttamiseen. (Yle 21.3.)

Ruotsi muuttui vapaaehtoisesti kirjoitettavaksi aineeksi yli kymmenen vuotta sitten. Palautusta pakollisiin aineisiin perustellaan virkamiesten paremmalla ruotsinkielen taidolla.

Ruotsinopettajat ovat aiemmin kertoneet, että osaamistaso ruotsinkielessä on pudonnut korkeakouluissa sen jälkeen kun ainetta ei ollut pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Yliopistoissa kertauskursseille on ollut tulijoita, että opiskelija selviäisi opintoihinsa kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista.

Sipilän ruotsikanta tuli esiin ajatushautomo Agendan julkaisemasta pamfletista, jossa moititaan kielen aseman heikkenemistä Sipilän hallituksen aikana.

Ei ole yllätys, että ajatuspaja Agendan taustalla on Svenska Bildningsförbundet, jonka tavoitteena on yhdistää suomenruotsalainen ja kaksikielinen väestö ja edistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Ruotsinkielen asema opetuksessa on säännöllisin väliajoin tapetilla, eikä vähiten juuri ennen vaaleja. Keskustelua ei ymmärretä Vaasan rannikolla, jossa kieli kuuluu jokaiseen päivään.

Itä-Suomessa ja Kainuussa sen sijaan on toivottu, että opiskeltu kieli voisi olla esimerkiksi venäjä. Itään on enemmän yhteyksiä.

Hallituksen ajama alueellinen kielikokeilu, jossa vierasta kieltä opiskellaan jo ensimmäisestä luokasta alkaen, ei sulje pois pakollista ruotsinkielen kirjoittamista ylioppilaskokeissa, mutta on sille takapakkia: kokeilu lähtee siitä, että tietty kieli on sen käyttäjälle tarpeellisempi. Pakollisena kirjoitettava ruotsi kertoo, että saa lukea muitakin kieliä, mutta tätä on pakko osata.

Se on ristiriidassa myös sen kanssa, että lukiossa ainoa pakollinen koe on äidinkielessä, loput voi valita. Tekeekö kaksikielisyys ruotsista pakollisen kirjoitettavan äidinkielen rinnalle?

Ruotsi kuuluu kaikille lukiossa, mutta muuten koko lukion voi läpäistä lukematta lainkaan esimerkiksi historiaa ja yhteiskuntaoppia. Aineiden tärkeydestä voi olla monta mieltä, myös ruotsin.

Tilanteessa, jossa valinnanvapaus ja kokeilut ovat olleet korkeassa kurssissa, ruotsin kirjoitusten pakollisuus on väärään suuntaan vetämistä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mielestä pitäisi pikemminkin puhua korkeakoulujen luopumisesta pakollisesta virkamiesruotsista.

Joulukuussa Osmo Soininvaara provosoi lukijoitaan sairaala-asiassa: ”Seinäjokisten pakkoruotsi ei kelpaa Vaasan ruotsinkielisille. Miksi sitä sitten opiskellaan?” Lausahdus tiivistää ruotsin opiskelun ja virkamiesruotsin ongelmat.

Jos kielitaito ruotsissa rapautuu, ei sitä tekohengitetä pakolla edes ylioppilaskirjoituksilla. Rapautuminen kertoo, ettei kielelle ole arjessa sellaista käyttöä, mitä sillä on oletettu olevan.

Kommentoi




Luetuimmat pääkirjoitukset