Maaseutu ei pysy elinkelpoisena pelkillä kaupungistuvan kansan asumisunelmilla

Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain yksi kymmenestä suomalaisesta haluaisi asua suurkaupungin keskustassa, jos saisi valita vapaasti. Suomalaisilta kysyttiin, millaisessa ympäristössä he haluaisivat mieluiten asua, jos raha tai työpaikka ei rajoittaisi valintaa.

Kolmannes kertoi haaveilevansa asumisesta haja-asutusalueella ja nimenomaan maaseudulla. Haja-asutusalueella asuminen sai kannatusta paitsi nykyisiltä asukkailta myös pääkaupunkiseudulla asuvilta.

Tuhannesta vastaajasta vain joka kymmenes haluaa asua suuren kaupungin keskustassa. Neljännes asuisi suuren kaupungin reunamilla, ja kolmannes pikkukaupungissa tai taajamassa.

Kyselyn tulos yllätti jopa kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran. Hän arvioi, että vastaukset voivat olla jonkinlaista maalla asumisen ihannointia ja vastalausetta "kansakunnassa ylikorostuneelle kaupunkilaiskeskustelulle".

Ovatko väestön keskittyminen ja kaupungistuminen siis syvimmiltään suomalaisten tahdon vastaisia kehityssuuntia? Jos näin on, onko meillä keinoja hillitä tai pysäyttää niitä? Vai onko jo kyselyyn vastaaminen todellisuuspakoa ja illuusiota maisemasta, joka on jo menetetty?

Suomalaisten kaupungistumisen astekin näyttää olevan vähän niin kuin kukin haluaa sen laskea. Kuntaliiton tilastojen mukaan kaupungeissa asuu noin 78 prosenttia suomalaisista. Suomen ympäristökeskus taas laskee, että kaupunkiseutujen osuus väestöstä on 70 prosenttia. Joissakin Tilastokeskuksen julkaisemissa lähteissä arvioidaan, että suomalaista vain runsas kolmannes asuu tiheästi asutuilla alueilla. Wikipedia taas väittää, että urbaanin väestön osuus suomalaisista on 83,7 prosenttia.

Niin tai näin, suuri osa suomalaisista asemoi itsensä johonkin maalaisen ja kaupunkilaisen välimaastoon. Varsinaista metropoliahan Suomessa ei ole, jos mittana käytetään maailman suurkaupunkeja. Maailmassa on kymmeniä väestömäärältään suurempia kaupunkeja kuin asukkaita on koko Suomessa. Globaalissa mittakaavassa Suomi on Euroopan vihreä lähiö, jonne kuljetaan lentokoneella ja laivalla.

Kyselyn tulos ei ole yllätys, jos syventyy tarkemmin siihen, miten ihmisiltä kysyttiin. Vastauksilla ei ole juuri tekemistä ihmisten arkitodellisuuden kanssa. Raha ja työ paaluttavat aika tarkasti ihmisten elämisen rajat.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko ei voi perustua unelmiin ilman reunaehtoja. Suomessa paluu maaseudulla kyselyn osoittamassa mitassa ei ole vaihtoehto.

Jyrkän positiivisten johtopäätösten vetäminen näin heppoisista kyselyistä voi jopa vääristää päätöksentekoa. Ihannoitu kuva maaseudun elinoloista voi johtaa asenteeseen, että maaseutu pysyy pitämättäkin urbanisoituvan kansan mummolana.

Jos näin ajattelee, enempää ei voisi väärässä olla.

Kommentoi