Seuraavan hallituksen tartuttava myös lainvalmistelun kehittämiseen

Farssi on sana, joka on liitetty nykyhallituksen aikana hämmästyttävän monen lain valmisteluprosessiin. Sote-uudistuksen kaatuminen on hyvin muistissa, samoin toisen asteen koulutussotku.

Tuore esimerkki on myös lakiesitys ulkomaalaisten oikeudesta terveydenhuollon palveluihin. Sen torppasi keskiviikkona ex-sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) Rajamäen esityksestä lakiesitys jätettiin pöydälle. Käytännössä laki raukeaa.

Rajamäki perusteli tekoaan sillä, ettei ole 32 vuoden uransa aikana törmännyt yhtä huonoon lainvalmisteluun. Hänen mukaansa sisäministeriön ja Kuntaliiton näkemykset on sivuutettu valmistelussa, lisäksi lain taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ovat puutteelliset. Myös lääkärikunta haukkui lakiesitystä (Iltalehti 12.3.). Pelkona on, että terveysturismi voisi sekoittaa koko terveydenhoitojärjestelmän.

Kovaa kritiikkiä on sadellut ennenkin. Esimerkiksi osinkoverouudistuksen valmistelua haukuttiin ”sekoiluksi, jota hallitustasolla näkee vain harvoin”. Isyyslain valmistelu puolestaan sai oikeustieteilijät kauhistelemaan. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas lyttäsi valmistelun siten, että ” Lainsäädäntö, jota perustellaan arvauksilla, ei anna hyvää kuvaa lainvalmistelun tasosta”. (HS 6.10.2014).

Lainvalmistelun kritiikki ei ole uusi ilmiö eikä nykyhallituksen aikaansaannosta. Valmistelua ovat aikanaan haukkuneet myös presidentit Mauno Koivisto ja Tarja Halonen.

Lainvalmistelua on sittemmin pyritty myös parantamaan. Valitettavasti laihoin tuloksin.

Ongelmat korostuvat vaalikausien lopussa. Nykyhallitukselle kävi samoin kuin monelle aikaisemmalle: ministeriöiden huono lainvalmistelu lyö kasvoille loppukauden ruuhkassa.

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori puhui Lännen Median haastattelussa (Ilkka 27.2.) lainvalmistelun kriisistä. Hänen mukaansa valmistelun taso on laskenut, ja siksi lainvalmistelun mallit pitäisi pohtia uusiksi.

Ongelmia riittää. Kritiikkiä satelee virkamiesten roolista, poliittisen ohjauksen epäselvyydestä, lakiesitysten teknisestä kehnoudesta ja sisällöllisestä vajavaisuudesta. Paperittomien terveydenhoidosta valmisteltu esitys osoittaa myös, ettei valmistelussa vieläkään huomioida lakien vaikutuksia riittävästi.

Seuraavalla hallituksella on edessään iso työsarka. Lainvalmistelun kehittäminen ei saisi kuitenkaan hautautua kaiken muun alle, sillä surkea valmistelu voi kostautua. Sen osoittaa kalliiksi käynyt sote-soppa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) ehdotus lainvalmistelun osaamiskeskuksesta onkin harkitsemisen arvoinen. Sen avulla voitaisiin arvioida lakihankkeita pitkin valmisteluprosessia, jolloin kaikki esitykset eivät kasautuisi perustuslakivaliokunnalle.

Kommentoi