Pääkirjoitus: Huhtasaaren presidenttiehdokkuus lisää sähköä tammikuun vaaleihin

Perussuomalaisten hajoaminen ja terrori-isku Turussa tuntuvat muutoksina poliittisessa ilmapiirissä. Toukokuussa harva pystyi ennakoimaan, mikä suomalaisia elokuun lopulla puhuttaa.

Presidentinvaalien viralliset kampanjat eivät ole alkaneet, eivätkä kaikki ehdokkaat ole vielä tiedossakaan, mutta mielipidekyselyissä presidenttipeli on täydessä vauhdissa. Iltalehden teettämässä kyselyssä suurin yllättäjä on perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.

Sauli Niinistön kannatus on laskenut toukokuun 72 prosentista kuuteenkymmeneen prosenttiin. Vihreiden Pekka Haaviston kannatus on pysynyt vakaana, 12 prosentissa, mutta Huhtasaari on kirinyt vanhojen konkaripoliitikkojen edelle kolmanneksi (IL 25.8.).

Istuvan presidentin valinta toiselle kaudelle jo ensimmäisellä kierroksella ei tule olemaan ihan läpihuutojuttu. Maahanmuuttovastaisuuden mahdollinen kasvu sataa eniten Huhtasaaren kannatuslaariin.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja oppositiossa Huhtasaaren ei tarvitse sovitella sanojaan. Hän ei joudu viemään vaatimuksiaan käytäntöön eikä peilaamaan niitä lainsäädännön kiemuroihin tai kansainvälisiin sopimuksiin. Hän saa olla populisti ja vihainen ja sellaisena toisten vihaisten äänitorvi.

Huhtasaari puhuu kieltä, jota terroritekojen jälkeen on helppo ymmärtää. Hän vaatii kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palautuskeskuksiin ja sieltä suoraan pois maasta, rajatarkastuksia ja turvapaikanhakijoiden käännyttämistä rajoilta.

Vain MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin ehdokkuus veisi Huhtasaarelta ääriryhmien ääniä.

Toistaiseksi on epäselvää, pystyykö Andorrassa pidätetty ja Suomessa törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, törkeistä kunnianloukkauksista ja tekijänoikeusrikoksista poissaolevana tuomittu, nousemaan presidenttiehdokkaaksi.

Jos kriteeri on ainoastaan 20 000 kannattajakortin kerääminen, Janitskinin ehdokkuuden kaltainen ihme voidaan nähdä.

Presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkainasettelu olisi huipussaan Niinistön ja Huhtasaaren välillä. Ehkä kisa kokeneen miehen ja nuoren naisen, maltillisen rakentajan ja innokkaan uudistajan kesken nostaisi myös äänestysaktiivisuuden uusiin ennätyksiin.

Edellisten presidentinvaalien toisinto koettaisiin, jos vaali käytäisiin Haaviston ja Niinistön kesken.

Suomen henkinen muutos on ollut nopeaa. Kuusi vuotta sitten Niinistö ja Haavisto tuntuivat edustavan hyvin erilaisia arvomaailmoja. Vastakkain olivat liberaali ja konservatiivi, vihervasemmisto ja oikeisto.

Tulevissa vaaleissa miehet asettuvat kansalaisten mielissä lähes samalle viivalle. Sovittelevat ja rakentavat linjat eivät juuri toisistaan poikkea.

Vihreät hakevat presidentinvaaleista potkua kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Muissa puolueissa on enemmän valmiutta äänestää Niinistöä jo suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Kommentoi