Voimavarat kiertoon

Tuhlaaminen tulee kalliiksi. Hukkaan heitetyillä luonnonvaroilla on aina hintansa - sekä kukkarolle että ympäristölle.

Tärväämistä voidaan suitsia rakentamalla kiertotaloutta. Siinä niukkoja luonnonvaroja käytetään säästeliäästi. Yhden jäte on aina toisen raaka-aine. Tavaroita huolletaan, korjataan, valmistetaan uudelleen ja myydään eteenpäin.

Suomessa on jo useita lupaavia esimerkkejä kiertotaloudesta. Uusikaupunkilainen Sybimar kierrättää yhdistetyssä kalankasvattamossa ja kasvihuoneessa niin ravinteet, veden, hukkalämmön kuin hiilidioksidinkin. Repack puolestaan tekee verkkokaupalle uudelleen käytettäviä pakkauksia.

Maailmalla Caterpillar käyttää uudelleen vanhojen työkoneiden toimivia osia uusissa laitteissa. Hollantilainen Mud Jeans on ottanut valmistamansa farkut takaisin ja kierrättänyt niitä uudelleen raaka-aineiksi. Verkkopalvelu AirBnB helpottaa asuntojen ja Uber vastaavasti autojen jakamista.

Mahdollisuudet ovatkin huikeat. EU:n komission mukaan eurooppalainen teollisuus voisi säästää kiertotalouden avulla yli 600 miljardia vuodessa.

Euroopan kansantaloutta kiertotalous voisi kasvattaa jopa liki neljä prosenttia. Samalla vähenisivät luonnonvarojen kulutus, jätteet ja ilmastopäästöt. Kaiken kukkuraksi voisi syntyä satoja tuhansia uusia työpaikkoja.

Samansuuntaisia viestejä on saatu Suomesta. Sitran teettämän tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous voi olla Suomelle jopa 2,5 miljardin euron suuruinen mahdollisuus. Isoimmat hyödyt on saatavissa konepajateollisuudessa.

EU:ssa on valmisteltu pakettia, joka tekisi maanosastamme kiertotalouden edelläkävijän. Tavoitteena olisi mm. kierrättää yhdyskuntajätteistä vähintään 70 prosenttia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kierrätyskelpoisen jätteen kippaamisesta kaatopaikoille luovuttaisiin kokonaan.

Viime aikoina Brysselistä on kuitenkin kuulunut huolestuttavia uutisia. Komissio kaavailee luopuvansa sekä kiertotalouspaketista että uusista toimista ilmanlaadun parantamiseksi.

Selän kääntäminen kiertotaloudelle olisi lyhytnäköistä ja hölmöä. Eurooppalainen teollisuus on hyvin riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Luonnonvarojen huvetessa niiden hinta uhkaa nousta. Tehokkuus raaka-aineiden käytössä voikin olla Euroopalle arvokas kilpailuetu.

Hallituksen ja komissaari Kataisen pitää nyt Brysselissä puolustaa kiertotaloutta tarmokkaasti. Suomen ei kuitenkaan tarvitse jäädä vain odottelemaan EU:n direktiivejä.

Mahdollisuuksiin tarttuminen on pitkälle omissa käsissämme. Kiertotalous tuleekin saada uuden hallituksen asialistan kärkeen.

Keinoja on monia, isoja ja pieniä. Voimme esimerkiksi lisätä maatiloilla ravinteiden kierrätystä biokaasuttamalla lannan. Voimme satsata kiertotalouden tutkimukseen ja kehitykseen. Voimme lisätä kotien mahdollisuuksia kierrättää jätteitä. Voimme raivata jakamistalouden esteitä.

Kiertotalous on Suomelle mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja varaeuroparlamentaarikko.

Kommentoi