Uusia ihmisiä meilläpäin

Euroopan parlamentissakin turvapaikanhakijoiden asiat hallitsevat keskustelua. Viime viikolla Strasbourgin täysistunnossa parlamentille puhuivat aiheesta komission puheenjohtaja Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk, Ranskan presidentti Hollande, Saksan liittokansleri Merkel ja vierailulla käynyt Espanjan kuningas Felipe IV.

Erityisesti Ranskan ja Saksan päämiesten yhteisesiintyminen oli merkittävä hetki: viimeksi näiden maiden päämiehet esiintyivät yhdessä europarlamentille 26 vuotta sitten. Tuolloin elettiin muutosten aikaa: Berliinin muurin murtuminen muutti koko Eurooppaa. Eurooppa avautui, demokratisoitui, vaurastui ja monikulttuuristui. Nyt Euroopassa ja Suomessa ollaan jälleen yhteiskunnallisten muutosten äärellä. Puheissaan parlamentille sekä Hollande että Merkel kehottivat EU-jäsenmaita välttämään päätöksiä maahanmuuttoasioista vain kansallisella tasolla ja painottivat yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytämistä.

Euroopan parlamentissa on suhtauduttu myönteisesti komission ehdotuksiin, kuten yhdessä määriteltäviin turvallisiin lähtömaihin, pysyvän siirtomekanismin luomiseen ja ihmissalakuljetuksen torjuntaa edistäviin toimenpiteisiin. Komissiota on kehotettu arvioimaan uudelleen Dublin-sääntöä, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen vastaanottanut maa huolehtii sen käsittelystä. Yhteisestä eurooppalaisesta vastuunkannossa ei ole kyse vain turvapaikanhakijoiden siirroista, vaan myös pakolaiskriisin syihin puuttumisesta. Voitaisiinko EU-maiden yhteisellä diplomatialla saada aikaan parempi tulos Syyrian kriisin hoitamisessa tai muissa lähialueiden konflikteissa?

Rahoitus on yksi oleellinen asia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kärsii rahoituksen puutteesta, mikä on tarkoittanut pakolaisleireillä huonontuneita oloja ja lisännyt entisestään Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrää. Tapaamani asiantuntija kertoi heidän varoittaneen jo keväällä, että ruoka-apuohjelman rahoitusvaikeudet ovat puolittaneet avun - ja johtaneet perheiden hätään ja matkoihin Eurooppaan. Suomessakin hallitus on esittänyt 200 miljoonan leikkausta kehitysavusta, vaikka suomalaiset ovat sitä mieltä, että apua pitää antaa ensisijaisille hätäalueille tai niin lähelle kuin mahdollista.

Kaikki turvapaikanhakijat eivät saa oleskelulupaa. Onnistuneessa kotoutuksessa on tärkeää koulutus- ja työmahdollisuuksien varmistaminen mahdollisimman nopealla aikataululla. Monet maahanmuuttajat ovat jo nyt olleet viemässä suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin asiantuntijoina ja osaajina monilla eri aloilla: tästä nähtiin paljon hienoja esimerkkejä myös vähän aikaa sitten käynnissä olleessa #ennenolinpakolainen-kampanjassa. Maahanmuuttajia on mukana niin tieteessä, taiteessa, politiikassa kuin urheilussa. Paikallisesti näkyvin esimerkki tästä taitaa olla huippupalloilijat, joita saamme seurata niin SJK:n kuin VPS:kin riveissä.

Olenko sinisilmäinen? Onnistuisiko Suomi ja Eurooppa tulevissa haasteissaan paremmin vetäytymällä ja sulkeutuneisuudella? Lähi-idästä ja Afrikasta luonnollinen suunta on Eurooppa. Hallittu muuttoliike ja reilu kotouttaminen ovat molemmille – tulijalle ja vastaanottavalle yhteiskunnalle – helpompi vaihtoehto. Sitä edesauttaisivat mm. yhteiset eurooppalaiset säännöt!

Miapetra Kumpula-Natri

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

Kommentoi