Kolumni: Vaaliteema vaihtuu lähes viikoittain – sosiaaliturvan uudistus jäänyt sivuosaan, vaikka kyse on jättiluokan hankkeesta

Maailma hätkähti maanantaina 8. lokakuuta. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa, jonka mukaan ilmasto lämpenee huolestuttavaa vauhtia. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykytahtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Suomessa alettiin samoihin aikoihin viritellä keskustelua kevään 2019 eduskuntavaalien kärkiteemoista. Ilmastoasiat nousivat agendalle. Niistä kantoivat huolta nekin, jotka eivät aiemmin olleet asiassa profiloituneet. Ohessa hieman kiivailtiin ay-liikkeen ja hallituksen mittelöstä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen liittyen.

Tuli talvi ja keskustelu laimeni. Vuoden loppupuolella jysähti, kun Oulun järkyttävät epäilyt maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista tulivat julki. Hallitus ja oppositio muodostivat yhteisen rintaman jo vireillä olleen seksuaalirikoslainsäädännön kiristämisen vauhdittamiseksi. Maahanmuuton arvioitiin nousevan vaalien ykkösaiheeksi.

Kului hieman aikaa, kunnes julkisuuden täytti jälleen uusi aihe: vanhusten ja muiden laitoshoitoa vaativien huono kohtelu. Pontimena olivat muun muassa yksityisen Esperi Caren epäillyt laiminlyönnit hoivakodissa Kristiinankaupungissa. Jälleen löytyi yksimielisyys siitä, että laitoshoidon laadulle on tehtävä jotain. Samaan aikaan alkoi puolueiden kesken vanhojen kaivelu: mikä puolue on vuorollaan heikentänyt palveluvaatimuksia ja toimintaedellytyksiä eniten ja miksi hoitajamitoitusta säädellään vain suosituksella?

Enää ei puhuttu ilmastokysymyksistä eikä maahanmuutosta.

Yhdeksi ensi hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä on nostettu sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Sillä ei viime aikoina ole juuri elämöity, vaikka osalla puolueista on jo ehdotukset esiteltyinä pirstaleisena pidetyn järjestelmän remontoimiseksi. Ensi viikolla aihe saattaa nousta hetkeksi keskusteluun, sillä sosiaali- ja terveysministeriö esittelee perustulokokeilun tuloksia.

Nato-vaaleja ei ole tällä haavaa tulossa, sillä tuskalla synnytetty Ruotsin hallitus on linjannut, ettei maa aio hakea puolustusliiton jäsenyyttä ainakaan tällä kaudella. Tämän takia Suomellekaan ei tullut painetta harkita muotoilua Nato-optiosta uudelleen. Pientä turvallisuuspoliittista vääntöä on sentään viritelty uusien hävittäjien määrästä.

Julkisuuteen ja siten poliittiseen keskusteluun tuppaa mahtumaan yksi iso asia kerrallaan. Yksi ikiliikkujakin sentään on: sote-uudistus.

Eduskuntavaalien jälkeen ovat vuorossa EU-vaalit. Niiden teemoista ei kukaan ole puhunut juuri mitään. Ehkä jossain vaiheessa ennen vaalipäivää kannattaisi, sillä iso osa kansallisesta lainsäädännöstä pohjautuu EU-tasoiseen sääntelyyn.

Lisäksi vuoden 2009 Lissabonin sopimus muutti instituutioiden keskinäisiä valtasuhteita niin, että parlamentin painoarvo suhteessa EU-komissioon vahvistui.

Jussi Orell

Kommentoi