Kökkimällä yhteistä kulttuuria

Eräs maakuntamme mielenkiintoisista murresanoista on kökkä.

Harva muualta tullut osaa ensituntumalta yhdistää sitä yhteiseen tekemiseen; pikemminkin se liitetään johonkin epämääräisesti pilalle menneeseen tai tympeään. Talkoot tunnetaan jo paremmin.

Meille eteläpohjalaisille kökkiminen on tuttua, monille jo lapsuudesta asti. Kökkään osallistuminen on aikoinaan luettu miltei kansalaisvelvollisuudeksi, mutta nykyään perinteestä poikkeaminen sallitaan paremmin. Hyvä niin, sillä syyt osallistumattomuudelle eivät suinkaan aina tarkoita sitä, että yhteisen hyvän tekemistä ylenkatsottaisiin.

Talkooperinteen juuret ovat maatalouden aikoinaan vaatimassa joukkovoiman tarpeessa. Heinätyöt ja elonleikkuu, pärekatoista puhumattakaan, valmistuivat joutuisasti porukalla yhdessä tehden. Samaa periaatetta sovellettiin nuorisoseuran juhlissa tai kotikylän kesäkisoissa.

Kökkätyöllä on edelleen mittava merkitys niin Etelä-Pohjanmaalle kuin eteläpohjalaisuudelle. Maakuntaamme liitetyt ominaispiirteet kuten yrittäjyys, maatalous ja kulttuuri nivoutuvat talkootoimintaan.

Etelä-Pohjanmaa tuskin voisi kantaa kulttuurimaakunnan ja suurten tapahtumien järjestäjän mainetta ilman talkootyöläisiä. Festivaalit, urheilukisat, kesäteatterit, kyläkisailut, kotiseutujuhlat, kaikki nämä vaativat onnistuakseen kökkäväkeä. Vuosi toisensa perään yksityiset ja yhdistykset kantavat kortensa kekoon tarjotakseen muillekin iloa ja elämyksiä.

Kökkimisen tärkein anti ei useimmiten ole tapahtuman aikaansaaminen tai rakennuksen pystyttäminen. Merkittävintä on yhdessä tekeminen, matkaaminen kohti yhteistä päämäärää.

Talkootyöhön perustuva yhteisöllisyys on yksi Etelä-Pohjanmaan voimavaroista, joka ei kuitenkaan näy elinvoimamittauksissa kuin korkeintaan välillisesti. Silti se tuottaa maakuntaan ”kapitaalia”, sosiaalista pääomaa, jota muualla kadehditaan.

Vaikka aika on muuttunut, järjestöissä tehdään edelleen mittaamaton määrä talkoita yhteiseksi hyväksi. Vanhemmat vetävät nuorten peliharjoituksia, ohjaavat harrastuksia ja keräävät rahaa toimintaan. Yhä rakennetaan näyttämöitä, käristetään makkaraa ja päivystetään juhlakentillä.

Maakunnassamme valmistui hiljattain älykkään erikoistumisen strategia. Sen laadinnasta vastasivat Tampereen ja Helsingin yliopistot yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton ja alueen sidosryhmien kanssa. Siinä kiteytetään eteläpohjalaisen toimintamallin perustuvan alueelliseen toimintakulttuuriin, joka tunnetaan laajalti yrittäjähenkisenä ja rehtinä. Tähän kulttuuriin luen kökkätyönkin.

Kökkimisen tulevaisuudesta kannetaan huolta. Kysytään, löytyykö tekijöitä, kun nykyiset eläkeiässä olevat aktiivit eivät enää jaksa talkoisiin tulla. Luotan siihen, että kökkäporukkaa saadaan jatkossakin. Nuorilla on omat kiireensä, ja moni heistä kantaa vastuuta lasten harrastusten vetämisessä. Toki ikärakenteen vanhentuessa eläkeläisten joukko suhteessa työikäisiin kasvaa jatkuvasti.

Iloitaan siitä, että meillä on aktiivisia ja pirteitä eläkeläisiä auttamassa yhteisten tapahtumien rakentamisessa. Huolehditaan samalla hienon perinteen siirtämisestä tuleville polville. Uskon, että kökkä tulee säilymään eteläpohjalaisessa sanavarastossa. Siitäkin huolehtiminen on yhteistä tekemistä, kökkää parhaimmillaan!

Asko Peltola

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja