Jouluperinteistä on pidettävä kiinni

Perustuslakivaliokunnan 2002 tekemän mietinnön mukaan koulujen juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria, eikä niitä voida pitää uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä uskonnon harjoittamisena yksittäisen virren laulamisen johdosta.

Tästä huolimatta suomalaisten lasten oikeus nauttia jouluna perinteisistä traditioista kouluissaan on tullut viime vuosina uhatuksi. Erityisesti tiettyjä vähemmistöuskontoja tunnustavien yksilöiden määrän kasvu peruskouluissa sekä radikaalien vapaa-ajattelijoiden painostus ovat saaneet jotkut koulut lopettamaan kokonaan joulujuhlien järjestämisen. Lisäksi useat oppilaitokset varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat karsineet joulujuhlistaan Enkeli taivaan -virren kaltaisia Suomen kulttuurikristilliseen traditioon kuuluvia elementtejä tiettyjen erityisryhmien miellyttämiseksi.

Joulujuhlien lopettamista on perusteltu monikulttuurisuuden edistämisellä sekä perustuslain 11 §:llä, jossa viitataan jokaisen oikeuteen olla osallistumatta omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Lähestymistavassa on kuitenkin jätetty huomiotta samaisessa pykälässä turvattu oikeus ilmaista omaa vakaumustaan ja tunnustaa omaa uskontoaan, joka oppilaiden suuren enemmistön keskuudessa on evankelisluterilaisuus.

Joulujuhlien lopettamis- ja sensurointipyrkimykset ovat monella tapaa ongelmallisia. Jokaisen suomalaisen kestävän kansallisen identiteetin rakentuminen on riippuvainen kouluympäristössä järjestetyistä yhteisöllisyyttä korostavista tilaisuuksista. Traditionaaliset joulujuhlat ovat yksi keskeisimmistä oppilaiden yhteenkuuluvuutta vahvistavista perinnetapahtumista, joiden roolia ei saisi vähätellä väärin ymmärretyn suvaitsevaisuuden tai yksilökeskeisen monikulttuurisuuden nimissä.

Monimuotoisista kulttuurisista aineksista sekä kaikista kulttuurikristillisistä perinteistä riisutut joulujuhlat pahimmassa tapauksessa hämmentävät lasta ja voivat vaikuttaa kielteisesti hänen viihtyvyyteen oppilaitoksessaan. Tällä voi olla negatiivisia seurauksia jopa oppilaan koulumenestykselle. Yhteisöllisten kulttuurinormien roolin korostaminen joulujuhlien kaltaisissa koulutapahtumissa tulisikin nousta jälleen yhdeksi perusopetuspolitiikan ohjenuorista.

Eduskunnan toive on ollut, että uskonnollinen kulttuuriperintö näkyy kouluissa tavalla, joka ottaa huomioon myös muut kuin evankelisluterilaiset. Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskonnottomat olisikin huomioitava niin, että heille myönnetään oikeus olla osallistumatta kulttuurikristillisiin joulujuhliin. Tämä käytäntö on ollut useissa kouluissa toimiva malli ja sitä voidaan pitää huomattavasti parempana kuin tapaa, jossa kantasuomalaisilta lapsilta riistetään oikeus nauttia heidän omista vuosisataisista traditioistaan.

Peruskoulujen joulujuhlien järjestämisen turvaamiseksi olisi myös harkittava perusopetuslain oppilaan terveeseen kasvuun ja kehitykseen viittaavan 3 §:n täydentämistä siten, että kouluissa järjestettävien juhlatapahtumien rooli tulisi tunnustetuksi kyseisen pykälän tavoitteiden toteutumisessa. Toisin kuin Pohjanmaalla, kaikkialla Suomessa asia ei tunnu olevan itsestäänselvyys, ja tällöin on vaarana, että hämmentävä ilmiö leviää myös meille.

Vesa-Matti Saarakkala

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kurikasta.