Aviomies on 50 kertaa suurempi riski kuin terrorismi

Kaksi miestä hyökkäsi ranskalaisen lehden toimitukseen ja surmasi 12 ihmistä 7.1.2015. Hyökkääjien mukaan se oli kosto jumalanpilkasta.

Tapaus on hallinnut uutisotsikoita Suomessakin. Miksi? Kuolleitahan oli tilastollisesti ottaen vähän. Ranskassa kuolee liikenneonnettomuuksissakin suunnilleen saman verran joka päivä.

Terrori-isku on harvinainen kuolinsyy. Se on väkivaltaisistakin kuolinsyistä yksi harvinaisimmista. Terrori-iskuissa on 20 viime vuoden aikana Ranskassa kuollut 51 ihmistä. Samana ajanjaksona siellä on kuollut 50-kertainen määrä naisia miehensä tappamina. Sama pätee koko Eurooppaan, mutta useimmiten vielä räikeämmin, sillä läheskään kaikissa maissa ei terrori-iskuilla ole tapettu 20 vuoteen ketään. Aviomies tai poikaystävä on siis tilastollisesti ottaen naiselle vähintään 50 kertaa suurempi riski kuin terrorismi.

En vähättele terrorin uhreja. Totean vain, että terrorismi on ennen muuta symbolista sodankäyntiä, joka herättää voimakkaita mielikuvia ja vastareaktioita, suhteellisen pienillä teoilla. Mitä terrorismille voi tehdä? Sotimalla sille ei pärjää. USA yritti sitä Irakissa. Se maksoi USA:lle yli 3 triljoonaa dollaria. Irak maksoi osuutensa luonnossa: 1,7 miljoonaa irakilaista kuoli sodan, miehityksen ja talouspakotteiden vuoksi. Ja terrorismi vain lisääntyi.

Eikä sitä voi voittaa myöskään investoimalla loputtomasti turvatoimiin. Se ei edes vähene vaikka maailman jokaiseen oviaukkoon asennettaisiin metallinpaljastimet.

Terrorismi on kuin koulusurmat. Sitä voi todella vähentää vain poistamalla sitä epätoivoa, joka ajaa jotkut meistä murhatekoihin. Kun joku on jo päättänyt tappaa vääräuskoiset, vääränväriset tai koulukaverit, niin kyllä se keinot löytää. Vastatoimet ovat silloin vain vahinkojen minimointia.

Jotkut sanovat, että ”terrorismi todistaa, ettei monikulttuurisuus toimi”. Että jos kovin eri tavoin ajattelevat joutuvat elämään keskenään, niin siitähän ei mitään hyvää seuraa. Että terrorismi katoaa, kunhan vain jokainen kansallisuus, uskontokunta ja etninen ryhmä pysyy omalla pläntillään. Se ei ole totta. Ihminen sietää erilaisuutta yleensä hyvin.

Terrorismin varsinainen syy on epäreilu kohtelu ja kokemus siitä, ettei voi kunnolla vaikuttaa omaan tai viiteryhmänsä elämään rauhanomaisin keinoin.

Usein terrorismi on vastareaktio jonkin väestöryhmän kohtaamalle syrjinnälle ja riistolle, kuten Palestiinassa, Tšetšeniassa ja myös Ranskassa, vaikkakin lievemmin.

Joskus syy on henkilökohtaisempi. Anders Breivik kuuluu hyväosaiseen, vaaleatukkaiseen, kristittyyn, perusnorjalaiseen enemmistöön. Silti hän ampui 77 ihmistä 22.7.2011 suojellakseen etnistä ryhmäänsä. Kummassakin lajissa iskut kohdistuvat usein syntipukkeihin, ei varsinaiseen sortajaan tai turhauman lähteeseen.

Terroristiksi ei synnytä, eikä mikään uskonto, kulttuuri tai poliittinen liike rakennu terrorismin varaan. Terroriin ajaudutaan vasta kun tuntuu, että mikään muu ei toimi. Silloin ei enää haittaa sekään, ettei terrorismikaan toimi.

Jokainen ihminen haluaa, että häntä rakastetaan tai edes kohdellaan tasa-arvoisesti. Jos niin ei käy, hän yrittää saada jonkinlaista kunnioitusta vaikka väkisin. Ja ainoa kunnioitus, mitä voi väkisin saada, on pelko, inho ja viha.

Teemu Mäki

Kirjoittaja on taiteilija (KuT), kirjailija ja teatteriohjaaja.

Kommentoi