Totuttua viileämpi sisäilma säästäisi energiaa

Suomalaisissa kodeissa ei värjötellä kylmyydessä, päinvastoin. Sisälämpötilat ovat etenkin talvisin korkeammat kuin suuressa osassa Eurooppaa.

– Suomalaisilla on helposti 22 tai jopa 23 asteen lämpötila sisällä. Vähänkin vanhemmissa taloissa vetoisuutta kompensoidaan pitämällä lämpötilaa pakkasella korkeana, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n rakennetun ympäristön tutkimusprofessori Miimu Airaksinen sanoo.

Sisällä ei pitäisi olla niin lämmintä, että jokainen tarkenee talvisin t-paidassa ja shortseissa – tai avojaloin.

– Jos joku ehdottomasti nauttii lämpimästä sisäilmasta, lämpötilaa kannattaisi vähintään säätää niin, että sisälämpötilaa laskettaisiin silloin, kun kukaan ei ole siitä nauttimassa, Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskanen toteaa.

Erityisesti suoralla sähkölämmityksellä toimivissa omakoti- ja rivitaloissa sisäilman lämpötilan laskeminen tarkoittaa asukkaille selvää rahallista säästöä. Mitä huonommin talo on eristetty, sitä suurempi säästö on.

Kerros- ja rivitaloissa vaikutus on vähäisempi, koska useimmiten kaukolämpö kuuluu yhtiövastikkeeseen, eikä siitä veloiteta käytön mukaan.

Heiskasen mielestä olisi hyvä, jos vastikkeisiin olisi eritelty, kuinka paljon lämmittämiseen ja lämpimään veteen kuluvan energian osuus vastikkeesta on.

– Tilanne on tosin kehittymässä, eli laskutus on muuttumassa entistä enemmän käyttöperusteiseksi. Arviolaskutus ei edistä ihmisten energiatietoisuutta, Heiskanen sanoo.

Lämmityksen

ohella ihmiset hukkaavat energiaa kodeissaan veden lämmitykseen. Tai kaikki eivät hukkaa, mutta jotkut hukkaavat muidenkin edestä.

– Veden kulutuksessa henkilökohtaiset käyttötottumukset vaikuttavat eniten. Osa käy suihkussa hyvinkin säästeliäästi, osa ei, Airaksinen toteaa.

– Kaikki sähkölämmitteisessä talossa asuvat eivät miellä, että veden lämmittäminen on melko merkittävä sähkönkulutuksen kohde. Lämpimän veden kulutus on kuitenkin helpoin tapa säätää ja kontrolloida energiankulutustaan, Heiskanen sanoo.

Monella on mielikuva sähköä paljon syövistä kodinkoneista kuten jääkaapista. Todellisuudessa monet aikanaan paljon energiaa kuluttaneet laitteet ovat muuttuneet aiempaa energiatehokkaammiksi. Samalla vähän energiaa kuluttavien laitteiden määrä kodeissa on kasvanut.

– Meillä on entistä enemmän puhelimia, televisioita, tabletteja ja muita laitteita, joita pidetään jatkuvasti valmiustilassa. Mikään niistä ei yksin vie paljon energiaa, mutta yhdessä ne vievät, Airaksinen toteaa.

Laitteiden lisääntyessä myös energiaa säästävät ratkaisut kehittyvät. Talot ovat monella tavalla energiatehokkaampia kuin ennen. Lämpötilaa eri huoneissa tai talon ollessa tyhjänä voi myös säädellä koko ajan paremmin.

Yksi omakotitalojen energiaa säästävä ratkaisu ovat ilmalämpöpumput.

– Niitä on tällä hetkellä kotitalouksissa ja kesäasunnoissa vajaat 600 000 kappaletta. Ne ovat siis yleistyneet valtavasti. Samalla asentajien osaaminen ja pumppujen käyttötavat ovat parantuneet, Heiskanen kertoo.

Entä tulevaisuudessa? Mistä energiaa säästetään seuraavaksi?

Vastaus tulee Heiskaselta ja Airaksiselta kuin yhdestä suusta. Aurinko- ja tuulivoiman yleistyessä energiankulutuksen on muovauduttava sellaiseksi, että kulutus vaihtelee sen mukaan, miten energiaa on kulloinkin saatavilla.

VILLE KOIVUNIEMI

Juttu on julkaistu 28.1.2017.

Kommentoi