Sairaudet ja turhat riskit tappavat tien päällä

Suuren osan toukokuun 2017 liikennekuolemista aiheuttivat sairauskohtaukset, itsemurhat, päihteet, ylinopeus ja turvavyön käyttämättömyys.

Mitä löytyy oikeasti kuolonkolarien takaa?

Onnettomuuden aiheuttaa enää ani harvoin kuljettajan yksittäinen väärä päätös tai reaktio. Sitäkin useammin taustalla vaikuttavat monet, jopa kymmenet toisiaan vahvistavat riskitekijät, jotka ennemmin tai myöhemmin johtavat tuhoisiin seurauksiin.

Vuosi sitten, toukokuussa 2017, liikenteessä sattui 25 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Niissä menehtyi 29 ihmistä.

Useimmat kuolemat olisi voitu välttää toimimalla toisin. Onnettomuustietojen perusteella liikenteessä kannattaa muistaa ainakin nämä ohjeet:

1. Älä aja rallia

Kahdeksassa moottoriajoneuvokolarissa – 40 prosenttia kaikista – pääaiheuttajana tai osasyynä oli ylinopeus tai väärä tilannenopeus. Kuljettajista seitsemän oli miehiä.

Kaksi kolareista sattui motoristeille. Toisella heistä oli kolarihetkellä nopeutta noin 150 kilometriä (rajoitus 80 km/h), toisella 154 kilometriä (30 km/h). Toinen pyöristä oli viritetty, toinen kuskeista ajoi ilman korttia.

Useimpiin tapauksiin liittyi runsaasti muitakin riskitekijöitä kuten holtiton piittaamattomuus, päihtymys, vähäinen ajokokemus, turvavyöttömyys ja ajoneuvon huono kunto.

Yhdessä tapauksista tutkijat nostivat esiin autourheilua harrastaneen kuljettajan nopean ajon asenteen.

Ylinopeuden merkityksestä liikenneturvallisuudelle kiistellään jatkuvasti. Näyttää siltä, että liika vauhti joka tapauksessa altistaa virheille, turhalle ohittelulle ja väärille ratkaisuille.

2. Vaali terveyttä

Todettuihin ja epäiltyihin sairauskohtauksiin kuoli ajoneuvokolareissa neljä autonkuljettajaa ja yksi pyöräilijä. Kaikki olivat miehiä ja neljä heistä yli 62-vuotiaita.

Joka viides toukokuun 2017 liikennekuolemista aiheutui näin sairauskohtauksesta.

Kolmella kuljettajista oli ennakko-oireita tai todettu sairaus. Yksi heistä ei ollut käyttänyt määrättyjä lääkkeitä muutamaan päivään.

Ajokykyyn ja -kuntoon vaikuttavat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, aivovammat ja -sairaudet, verenpainetauti ja epilepsia. Niin sanotut kolmiolääkkeet estävät ajamisen, ja monien lääkkeiden yhteisvaikutus voi aiheuttaa väsymystä ja heikentää reaktiokykyä.

Jos epäilet ajokykyäsi, ota yhteys lääkäriin, erityisesti jos olet ammattikuljettaja. Jos et tunne itseäsi ajokykyiseksi, älä aja – edes polkupyörällä.

3. Hae apua ajoissa

Autolla tai moottoripyörällä ajettiin yhteensä 20 kuolonkolaria. Niistä kaksi oli varmuudella ja toiset kaksi todennäköisesti tahallisia.

Itsemurha liikenteessä aiheutti joka viidennen kuolemaan johtaneen ajoneuvokolarin.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien listaukset ovat murheellisia. Surmanajon syitä olivat kuljettajien mielenterveys- ja parisuhdeongelmat, sairaudet, rattijuopumus ja voimakas kiihtymys. Usein moni tekijä vaikutti yhtä aikaa.

Kahdessa tapauksista lääkärit eivät olleet arvioineet tai seuranneet kuljettajan ajoterveyttä, vaikka terveysongelmat olivat tiedossa.

Tutkijalautakunnat esittävät ratkaisukeinoina muun muassa tehokasta tiedotusta kriisien hallintakeinoista ja avunsaantipaikoista, pakkohoitomahdollisuutta sekä ajokaistojen rakenteellista erottamista keskikaiteilla.

Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämä valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin kello 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15.00–07.00. Numeroon voi soittaa nimettömänä, kun itsemurha-ajatukset ahdistavat.

4. Käytä turvavyötä

Neljä autokolareiden osallisista kuoli, koska he eivät käyttäneet turvavyötä. Kolme heistä oli matkustajia, jotka putosivat tielle autojen ilmalennon aikana. Itsemurhatapaukset eivät ole mukana luvuissa.

Neljässä kolarissa turvavyö esti osallisen loukkaantumisen tai lievensi turman seurauksia.

Lisäksi toukokuussa sattui yksi kolari, jossa menehtyi turvaistuimessa ollut lapsi. Hän istui autossa kasvot menosuuntaan, eikä turvaistuinta ollut kiinnitetty ohjeiden mukaan.

Turvavyö on edelleen tärkein yksittäinen auton turvallisuusvaruste. Turvatyynykään ei auta, jos vyö on jätetty kiinnittämättä.

Kotimaiset tutkijalautakunnat ehdottavat auton turvavöihin uudenlaista käyttöautomatiikkaa: jos turvavyö ei ole käytössä, auto voisi kulkea enintään 30 kilometrin tuntinopeutta.

5. Pidä pää selvänä

Päihteet olivat mukana neljässä kuolonkolarissa. Kolmessa tapauksista kuljettaja oli (myös) väsynyt tai jopa nukahtanut ennen kolaria. Itsemurhatapaukset eivät ole mukana luvuissa.

Alkoholi ja huumeet vähentävät estoja ja kontrollia, jolloin ajaminen muuttuu varomattomaksi ja ennakoimattomaksi.

Vuosina 2012–2016 joka neljännen kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista aiheutti rattijuoppo (alkoholia veressä vähintään 0,5 promillea).

Tutkijalautakunnat vaativat maahan lisää nopeus-, päihde- ja liikennevalvontaa. Humalassa ajamisen valvontaa olisi kohdennettava valvontakokemusten perusteella ajallisesti ja paikallisesti nykyistä paremmin.

6. Pysy tarkkana

Kaksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille tapahtuneista kuolonkolarista johtui puutteellisesta havainnoinnista ja/tai virhearviosta.

Toisessa tapauksista linja-auto kääntyi oikealle ja törmäsi 67-vuotiaaseen jalankulkijaan. Kävelijä jäi linja-auton rakenteiden muodostamaan katveeseen nelihaaraisessa risteyksessä.

Kolareista toinen sattui 15-vuotiaalle pyöräilijälle, joka ilmeisesti ei havainnut oikealta lähestyvää pakettiautoa ajoissa tai oletti sen väistävän risteyksessä. Kohdassa väistämisvelvollisuus oli pyöräilijällä. Auton paksu A-pilari saattoi haitata kuljettajan näkemistä pyöräilijän lähestymissuuntaan.

Tutkijalautakuntien mielestä näkemäesteet olisi huomioitava paremmin niin risteysten kuin ajoneuvojenkin suunnittelussa. Tiemerkintöjäkin olisi tehostettava esimerkiksi vilkkuvaloilla ja varoitusmerkeillä.

Analyysin pohjana ovat Moottori-lehden julkaisemat tapausselostukset edellisen vuoden kyseisen kuukauden kuolonkolareista. Tiivistelmien tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintaselostuksiin. Osassa tapauksista tutkinta on yhä kesken. Lue lisää: Moottori 5/2018.

KARI PITKÄNEN

Juttu on julkaistu lehdessä 2.6.

Kommentoi