Korkea ikä, lääkkeet ja viina ovat huono yhdistelmä

Ikäihmisten liiallinen juominen on yleistyvä ongelma. Näin sanoo ikääntyneiden päihdetyön koordinaattori Katariina Hänninen Sininauhaliitosta.

– Suuret ikäluokat, jotka olivat parikymppisiä 1960-luvun lopussa keskioluen vapautuessa, ovat tottuneet juomaan eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet.

Arvioiden mukaan noin 5–10 prosentilla yli 65-vuotiaista suomalaisista on päihdeongelma. Erityisesti raittiiden naisten osuus on vähentynyt merkittävästi.

Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja myrkytyskuolemat ovat vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistuneet 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla.

Päihdeongelmaisista ikäihmisistä noin kaksi kolmasosaa on henkilöitä, joilla runsas alkoholinkäyttö on alkanut jo nuorena. Kolmanneksella se on alkanut vasta eläkeiässä.

Päihdepsykiatri Antti Mikkonen Addiktum Oy:sta on työssään nähnyt, kuinka eläkkeelle jääminen irrottaa korkin entistä helpommin.

– Säännöt höllenevät. Aiemmin arki-iltoina ei voinut juoda, koska seuraavana päivänä oli työpäivä. Eläkkeellä näitä pidäkkeitä ei ole, Mikkonen sanoo.

"Eläkkeellä on enemmän aikaa ottaa viinaa. Tavallisesti tissuttelen kotona. Sitten kun kavereiden kanssa lähdetään vaikkapa laivareissulle, tulee otettua rankemmin."

Osa ikäihmisistä ei Katariina Hännisen mukaan edes hahmota, että alkoholi olisi heille ongelma, koska juodut määrät ovat kohtuullisia. Ongelma on se, että alkoholi ei sovi heille määrättyjen lääkkeiden kanssa.

Tietyt lääkkeet ja alkoholi eivät sovi minkään ikäisille yhdessä käytettäviksi. Niidenkin lääkkeiden, joiden kanssa saa nauttia alkoholia kohtuudella, haittavaikutukset saattavat voimistua ikääntymisen myötä.

Ikääntyneen alkoholinkäytössä riskitekijöitä ovat esimerkiksi uni- ja masennuslääkkeet, joiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa on arvaamaton. Myös mieliala- sekä opioidikipulääkkeet ovat niitä, joiden kanssa alkoholia ei saisi nauttia laisinkaan.

– Lääkkeet ja alkoholi aiheuttavat tokkuraisuutta, motoriikan heikentymistä ja älyllisten toimintojen heikentymistä, Antti Mikkonen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi unilääkkeen kanssa yhdessä nautittu alkoholi saattaa johtaa siihen, että ihminen vaeltelee yöllä muistamatta siitä yhtään mitään. Pahimmillaan lääkkeet ja alkoholi voivat johtaa jopa hengityslamaannukseen.

"Kun juon, jätän kaikki lääkkeet. Sen seurauksena olenkin sitten tosi kipeä. Paitsi että olen krapulassa, olen kipeä siksi, etten ole ottanut lääkkeitä. Pahempi on kuitenkin se, että menisin ihan sekaisin niistä lääkkeistä ja viinasta. "

Pään sekoittaminen alkoholilla ja lääkkeillä on Antti Mikkosen kokemuksen mukaan useimmiten tahatonta. Onkin tärkeää aina lääkäriltä varmistaa, onko itselle määrätyillä lääkkeillä yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa.

– Minun näkemykseni mukaan tietoinen sekakäyttö ei ole kovin yleistä. Usein sekakäyttäjällä on pitkä lääkehistoria jo aiemmilta vuosikymmeniltä, lääkkeiden väärinkäyttö ei siis heidän tapauksissaan liity ikään.

Hänninen uskoo, että sekakäyttö johtuu tietämättömyydestä.

– Osa ikäihmisistä ei edes tiedä, että heille määrättyjen lääkkeiden kanssa ei saisi nauttia alkoholia laisinkaan tai vain kohtuullisesti, Hänninen sanoo.

Sininauhaliiton mukaan tietoinen sekakäyttö perustuu siihen, että lääkkeet voimistavat päihtymystä tai helpottavat juomisesta johtuvaa krapulaa tai mielialan laskua.

"Olen ihan itse pyytänyt apua. En usko alkoholia kokonaan jättäväni, sillä jotain nautintoja ihmisen elämässä pitää olla. Pyrin kuitenkin siihen, että juominen olisi kohtuullista."

Erityisesti vanhusikäisillä alkoholi lisää tapaturmariskiä. Iän myötä tasapaino usein heikentyy ja liikkuminen muuttuu kömpelömmäksi. Alkoholi lisää kaatumisriskiä. Moni ikäihminen on huomannut, että aiemmilla juomismäärillä humala tulee kovempana.

– Sama määrä vaikuttaa voimakkaammin kuin nuorempana. Kun iän myötä kognitiiviset taidot heikkenevät muutenkin, runsas alkoholinkäyttö vain nopeuttaa tätä kehitystä.

– Suositellaan, että yli 65-vuotiaat eivät nauttisi enempää kuin kaksi annosta alkoholia kerralla. Viikkosuositus on enintään seitsemän annosta, Mikkonen sanoo.

Yleiset alkoholin riskirajat ovat nekin hiukan muuttuneet. Nykyään Käypä hoito -suosituksen mukaan korkean riskin taso miehillä on 23–24 annosta viikossa ja kohtalaisen riskin taso 12–16 annosta viikossa. Naisilla korkean riskin taso on 12–16 annosta ja kohtalaisen riskin taso 7 annosta.

Jutussa olevat lainaukset ovat Turun kaupungin ja Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeen organisoiman Pilke-ryhmän jäsenten kokemuksia alkoholista. Toiminta on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille. Tavoitteena on tuoda arkeen säännöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja tukea arjessa selviytymistä.

ANNAMARI NURMINEN

Juttu on julkaistu 3.1.2017

Kommentoi