Automatka alkaa huolellisesta suunnittelusta jo kotona

Suomalaisen autolomalaisen tarpeet ovat moninaiset. Autovaakakin saattaa olla joskus tarpeen:

– Löytyykö tietoa, missä Travemündessa pääsisi punnitsemaan auton ennen sen ajamista laivaan, Markku Ihander kysyy.

Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen ei oikopäätä keksi vastausta, mutta lupaa selvittää asiaa. Aikaa on, sillä Markku ja Päivi Ihander ovat lähdössä autolomalle vasta heinäkuun alussa.

– Suuntana on Moselin laakso Saksassa, sieltä Ranskaan Champagnen maakuntaan ja Brysselin kautta takaisin. Parin viikon aikana kertyy matkaa noin 3 000 kilometriä, ja tuliaisia on tarkoitus tuoda mukana, Ihander kertoo.

Monen vuoden kokemuksella hän tietää, ettei päivämatkoja kannata ahnehtia.

Toisaalta Saksan hyvillä pikateillä matka joutuu niin, ettei 500 kilometriäkään yhdessä päivässä tee vielä kipeää.

Matkamessuilla Helsingin messukeskuksessa huomaa pian, ettei automatkailu ole mikään menneen maailman ilmiö.

– Tuntuu siltä, että automatkailu kiinnostaa jopa entistä enemmän. Jotkut ovat huolissaan terrorista ja turvallisuudestaan, eivätkä isot ja tunnetut kohteet ehkä houkuta. Autolla voi valita omat reittinsä ja aikataulunsa ja myös muuttaa niitä helposti, matkailupäällikkö Suokonautio-Hynninen arvioi.

Autolla liikkuvan suosikkikohteet ovat edelleen Norja, Ruotsi, Viro sekä muu Baltia, manner-Euroopassa Saksa ja Italia.

Talvilomille ajetaan matkailuautoilla vaikka koko mantereen poikki Espanjan ja Portugalin lämpöön.

Matkalle lähtijän "perusvarustus" on vuodesta toiseen sama: auto ja ihmiset huollettu ja ajokunnossa, mukana tarkat kartat ja/tai navigaattori, henkilöpaperit sekä mahdollisimman tarkat ennakkotiedot kohdemaasta tai -maista.

– Euroopassa on paljon maksullisia tieosuuksia, joihin suomalaiset eivät ole tottuneet. Eräs asiakas oli saanut Sloveniassa 200 euron sakot, kun hän ajoi moottoritiellä ilman tiemaksutarraa, Suokonautio-Hynninen kertoo.

Esimerkiksi Sloveniassa ja Itävallassa kaikkien alle 3 500 kiloa painavien ajoneuvojen, kuten henkilö- ja matkailuautojen, tuulilasiin on kiinnitettävä moottoritiemaksujen suorittamisesta kertova tarra eli vignette. Sen voi lunastaa esimerkiksi raja-asemilta.

Ranskassa ja Espanjassa moottoritien käytöstä maksetaan käteisellä tai kortilla tieyhtiön maksupisteissä. Ne sijaitsevat sisään- tai ulosajoliittymissä tai jopa keskellä suoraa moottoritieosuutta.

Autolomalaisten tarinat kertovat paitsi upeista nähtävyyksistä ja elämyksistä, myös härskeistä huijaus- ja petkutusyrityksistä tai jopa ryöstöistä kesken matkan.

Pitääkö Eurooppaan siis lähteä pelkäämään?

– Siihen ei ole aihetta, mutta tervehenkinen varovaisuus ei ole pahitteeksi, Susanna Suokonautio-Hynninen tietää.

– Kaikenlaisia yllättäen auton vierelle vaikka huoltoasemilla ilmestyviä avustajia ja auttajia kannattaa varoa. Älä päästä autoa silmistäsi, piilota arvokkaat tavarat tai ota ne mukaasi ja muista käyttää maalaisjärkeä, hän neuvoo.

Rahat, luottokortit, kamerat ja tietokoneet on muistettava tyhjentää autosta aina ajon jälkeen.

Kiinteä tavaratilan peite tai laukkujen päälle heitetty vilttikin suojaa autoa uteliaiden katseilta.

Euroopan teillä on tavattu jopa valepoliiseja, jotka pyrkivät pysäyttelemään liikennettä. Aitojenkin tinanappien kanssa voi joutua tekemisiin, vaikka ei välttämättä sitä tahtoisi.

– Saksassa poliisi on hyvin hanakka pysäyttämään auton moottoritielläkin, jos vaikka vain lamppu on pimeänä, Markku Ihander tietää.

Pyöräilyn suosio lomilla kasvaa, joten Autoliitto on lisännyt tuoreeseen Autoillen Euroopassa -oppaaseen maakohtaiset polkupyöräilyä koskevat määräykset.

Esimerkiksi pyöräkaistan käyttö voi olla polkijalle pakollista (Italia), pyörässä on oltava kaksi jarrua (Norja) tai pyöräkypärä on pakollinen alle 16-vuotiaille yleisillä teillä (Viro).

Polkupyörät kulkevat helposti mukana matkailuautoissa ja asuntovaunuissa, mutta tarvittaessa henkilöautonkin katolla. Kohteissa hotellit ja leirintäalueet vuokraavat pyöriä lomalaisten käyttöön.

– Pyöräilin itse Berliinissä viime reissulla, ja sehän oli aivan mahtavaa, Susanna Suokonautio-Hynninen kehuu.

– Pyöräilijöitä on Berliinissä todella paljon, ja autoilijoiden kohteliaisuuden heitä kohtaan oikein aistii. Pyörällä pääsee mainiosti katsomaan nähtävyyksiä suurkaupungeissakin, hän vakuuttaa.

KARI PITKÄNEN

Juttu on julkaistu 28.1.2017

Kommentoi