Anttonen tukisi köyhiä naisia, muttei sähköautoja

Isossa kuvassa maailma voi näyttää aika synkältä.

Väestökäyrä kiitää ylöspäin 45 asteen kulmassa. Vuonna 2040 meitä on yli yhdeksän miljardia.

Energian tarve kasvaa samassa suhteessa. Vuonna 2040 maailmassa käytetään energiaa jo kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2000. Vain neljännes siitä voidaan tuottaa kestävästi, lisäämättä ilmaston CO2-kuormitusta.

– Kuva siitä, mitä maailmassa voidaan päästöjen vähentämiseksi tehdä, on väärä. Se on liian positiivinen, energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen lataa.

– Ymmärrän sen kyllä. Ihmiset tarvitsevat motivointia ja toivoa. Toisenlainen tieto voisi lamaannuttaa.

Mika Anttonen näkee todellisen maailman täysin erilaisena paikkana kuin se Pariisin ilmastoneuvotteluissa hahmoteltiin.

– Raakaöljyn kulutus kasvaa nopeammin kuin koskaan. Vuonna 2018 sitä käytetään 100 miljoonaa barrelia joka päivä.

Yksi barreli on tynnyrillinen eli 159 litraa öljyä.

– Kun väestö kasvaa, energiankulutus lisääntyy. Koko ravinnontuotantoketju on täysin riippuvainen fossiilisesta energiasta.

– Neljä miljardia ihmistä maapallolla elää alle viiden euron päivätuloilla, miljardi heistä alle eurolla. Kun elintasoa halutaan nostaa, energiankulutus kasvaa pomminvarmasti.

Ikävät tosiasiat lakaistaan yleensä maton alle. Kaikkien ongelmien perussyyhyn, väestöräjähdykseen, ei rohjeta ottaa tiukkaa kantaa. Sen estävät katolinen kirkko, islamin usko ja kulttuurisyyt.

– Elintason nousun tarvetta ei voi padota. Se olisi meiltä täysin moraalitontakin.

– Ylivoimaisesti tehokkainta ilmastotyötä on kehittyvien maiden naisten aseman parantaminen, jotta he eivät olisi vain vauva-automaatteja.

Aidosti kestävän energia- ja ilmastopolitiikan perusedellytyksiä on Anttosen mukaan kaksi.

Ensimmäinen ja vaikeampi niistä on raakaöljyn korvaaminen jalostusprosessissa.

Toistaiseksi meiltä puuttuvat biopohjaiset, nestemäiset komponentit, joita voitaisiin sekoittaa maaöljyyn. Tämä pienentäisi jalostusprosessissa tarvittavan fossiilisen öljyn tarvetta.

– Raakaöljy ei sellaisenaan sovellu mihinkään käyttöön. Se on tislattava erilaisiksi tuotteiksi, joita syntyy yhdestä barrelista vain tietty määrä, Mika Anttonen muistuttaa.

Jos poliittisilla päätöksillä halutaan korvata prosessin yksi tulos eli bensiini ja suosia sähköistä liikennettä, syntyy ongelma: mihin jalostuksessa joka tapauksessa syntyvä bensiini laitetaan? Toistaiseksi se ei ole ollut ongelma.

– Bensiini siirtyy kehittyviin maihin, joten globaalisti ilmastopäästöt pysyvät ennallaan. Näin globaali energiajärjestelmä toimii.

– Nykyiset sähköautot eivät siten ole vähentäneet päästöjä yhtään – eivätkä vähennä ennen kuin raakaöljyn kysyntä saadaan laskuun.

Toinen

energia-alan kohtalonkysymys on uusiutuvan sähköenergian varastointi.

Kun aurinko paahtaa, tuuli puhaltaa ja vesi virtaa, syntyy puhdasta bioenergiaa. Sen säilömiseksi suurina määrinä ei toistaiseksi ole päteviä keinoja. Siksi uusiutuvan energian kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Meidän olisi kyettävä varastoimaan uusiutuvaa energiaa satoja ellei tuhansia megawatteja. Kuvitelmat sähköautoista tai akuista energian välivarastoina ovat siten nappikauppaa.

Anttonen pitää mahdottomana ajatuksena sitä, että huomattava osa fossiilisesta energiasta – tai se kokonaan – kyettäisiin korvaamaan 20 vuodessa uusiutuvilla vaihtoehdoilla edes kehittyneimmissä OECD-maissa.

Toistaiseksi aikaa on vaadittu vähintään 30 vuotta ennen kuin energiankäytön kokonaisjakauma on muuttunut edes yhden prosentin verran suuntaan tai toiseen.

– Muu vaatisi tosi extreme-tason ratkaisuja, joihin demokraattinen päätöksenteko ei ole valmis.

Kaiken jälkeenkään Anttonen ei vaivu epätoivoon. Yksikin ihminen tai määrätietoinen yhtiö voivat tehdä paljonkin maapallon hyväksi, kunhan fokus on kohdallaan ja rahat käytetään oikeisiin asioihin.

– Joukkoliikenteen suosiminen on aina hyvästä. Lyhyitä alle tunnin lentomatkoja kannattaa välttää

– Liikenteen sähköistämisen kohdistaisin henkilöautojen sijaan jakelu- ja tavaraliikenteeseen. Jäte-etanolipolttoaineella kulkeva bussikin säästää luontoa.

St1:n strategia on selkeä: yhtiön tulos tehdään perinteisten fossiilisten polttoaineiden myynnillä, voitot puolestaan käytetään uusiutuvan energian kehittämiseen.

Tällaisia ovat yhtiön valmistama jätepohjainen RE85-bioetanoli, tuulivoimatuotanto, Pietarsaareen nouseva etanolitehdas, jonka raaka-aine on sahanpuru, sekä geotermiset syvälämpökaivot, joita porataan Espoon Otaniemessä. Maalämpölaitoksen ennakoidaan valmistuvan tänä vuonna.

St1 tutkii omalla jalostamollaan Göteborgissa myös "biocrudeja" eli biopohjaisia raaka-aineita sekä niistä tislattavien rasvojen mahdollisuuksia raakaöljyn korvaajina.

Anttosen arvion mukaan biopohjaiset komponentit voisivat korvata öljynjalostuksessa 30–40 prosenttia raakaöljystä, mikäli esimerkiksi leviä kyettäisiin kasvattamaan teollisessa mittakaavassa lämpimillä merialueilla.

– Valtioiden välinen päästökauppa ei toimi. Poliitikkojen ei pitäisi velvoittaa ilmastotekoihin valtioita, vaan yhtiöitä, sellaisia kuin Shell tai Exxon, joilla on törkeästi rahaa, hän ehdottaa.

– Yhtiöille voitaisiin asettaa tavoitteeksi vaikkapa korvata viisi prosenttia myymästään energiasta uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä, muuten seuraisi sakko. Tällöin niillä olisi rationaalinen peruste panostaa tuotekehitykseen, jotta tarvittavat uudet innovaatiot syntyisivät.

– Kun säännöt olisivat kaikille samat, markkinatalouskin toimisi. Samalla periaatteella Suomessa puhdistettiin aikoinaan järvet ja joet metsäteollisuuden jätevesistä.

TAUSTA:

Pohjola kotikenttänä

St1:n juuret ovat vuonna 1995 perustetussa Greenenergy Baltic Oy:ssä.

Yksityiset polttoainekauppiaat perustivat St1-jakeluketjun 1997.

2007 St1 osti Esson ja aloitti bioetanolin valmistuksen.

2010 yhtiö osti Suomen ja Ruotsin Shellin sekä 2015 Norjan Shellin.

Yhtiöllä on öljynjalostamo Göteborgissa, pääkonttori toimii Helsingissä.

Liikevaihto

5,85 mrd. €

St1 koostuu kahdesta sisarkonsernista: St1 Nordicista ja St1 Groupista.

Niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2015 oli 5,85 miljardia euroa.

Konsernilla on kolmessa maassa noin 1450 St1- ja Shell-jakeluasemaa.

St1:n osuus Suomen polttoainemarkkinoista on viidennes.

Mies yhtiön takana

Mika Anttonen on St1:n perustaja, suurin omistaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja.

Auto- ja liikennetoimittajat ry myönsi Anttoselle Maineteko 2016 -kunnianosoituksen.

Perusteena oli Anttosen väsymätön työ uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

KARI PITKÄNEN

Juttu on julkaistu 21.1.2017

Kommentoi