Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtajan Nina Raitasen mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esittämät hankkeet olivat teiden osalta perustellun oloisia.

Hän pitää erittäin myönteisenä sitä, että liikenneverkoston korjauskohteiden vallinnassa on kuunneltu muun muassaelinkeinoelämää ja kuljetusteollisuutta.

– On hienoa, että kohteiden valinta on tehty läpinäkyvän ja laajankin prosessin kautta. Sen lisäksi on hyvä, että päätös tehtiin koko kolmelle vuodelle. Se antaa rauhaa tehdä tarvittavia toimenpiteitä.

– Tämän vuoden osalta olisi ollut kuitenkin hyvä, jos tämä päätös olisi ollut olemassa nopeammin ajatellen seuraavaa rakennuskautta.

Hallituksen kärkihankkeeseen kuuluvassa korjausvelkaohjelmassa aiotaan käyttää 600 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018, ja yhteensä yli 930 miljoonaa euroa koko hallituskautena maantie-, rata-, vesiväylä- ja digitalisointihankkeisiin.

Lisärahoituksen turvin tehtävät suurimmat hankkeet ovat Jännevirran sillan uusiminen, 45 miljoonaa euroa, ja Valtatie 21:lle luotava pilottihanke liikenteen älykkäästä automaatiosta 35 miljoonalla eurolla.

– Ilahduttavaa oli, että rahoitusta on myös ennakoivaan kunnon hallintaan. Tällä voidaan luoda työkaluja korjausvelan hallitsemiseen tulevaisuudessa ja viedä eteenpäin innovaatioita.

Teiden uudelleenpäällystämiseen aiotaan käyttää 85 miljoonaa euroa ja tierakenteiden korjaamiseen 84 miljoonaa euroa.

Bernerin mukaan tämän vuoden osalta rahat riittävät siihen, että huonokuntoisten päällysteiden määrä saadaan taittumaan. Se ei kuitenkaan riitä vielä siihen, että käyrä saadaan laskuun.

– Ainut huolestuttava asia on se, että tämä on kolmen vuoden hanke. Mitä sen jälkeen?, Raitanen kysyy.

Rahoitustason nostolla on tarkoitus pysäyttää korjausvelan kasvu ja vähentää velkaa. Korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

JOHANNA JUUPALUOMA / LÄNNEN MEDIA