92-vuotias nainen oli tuonut keräyspisteeseen 92 villasukat, yhden parin enemmän kuin edellisvuonna.

-Hän kysyi minulta, saisiko hän ensi joulusta alkaen vapautuksen urakasta. Olisittepa nähneet, mikä onni loisti naisen kasvoilta, kun sanoin, että ihan hölmönäkö minua pidätte. Että luopuisin parhaasta kutojastani, Itä-Viron heikko-osaisimpia auttavan, Humanitäärinen Idän-työ ry:n, teuvalainen johtaja Jussi Latvala kertoo.

Avustusjärjestönsaamat lahjoitukset muodostuvat kapeista puroista ja valtavista tulvista. Joulun alla kauppakeskuksiin levittäytyvät keräykset tavoittelevat pieniä, mutta tärkeitä summia.

-20 euron lahjoituksella kuukaudessa ruokimme 200 orpo- ja katulasta vuodessa. 50 eurolla 500, maanantaina Seinäjoella lahjoituksia kerännyt Latvala sanoo.

Yhtälö perustuu vapaa-ehtoisvoimaan ja yhdistyksen saamiin huomattaviin ruoka-, vaate-, ja tarvikelahjoituksiin. Apua viedään Itä-Viroon joka viikko 25 talkookuljettajan voimin, neljällä kylmälaittein varustetulla autolla. Kuljetettavaa riittää.

-Saimme hiljattain lahjoituksena kahdeksan rekkalastillista uusia nuortenvaatteita. Ruokaa on toimitettavana tonneittain. Vielä ennen joulua ehdimme saada 3000 lahjapakettia perille. Ne koostuvat pääosin ruoasta, sillä nälkäisenä juhlamieli pysyy kaukana.

Itä-Vironvenäläisvähemmistöä riivaa jopa 50 prosentin työttömyys. Joka neljäs vironvenäläinen on vailla kansalaisuutta. Alueen lieveilmiöt ovat seurausta paitsi tästä, mutta Jussi Latvalan mukaan myös siitä, että narkomaanit ja entiset vangit passitetaan maan itäosiin.

Yhdistyksen tarjoaman avun keskiössä ovat katulapsikeskuksista ja huumevieroituskodeista löytyvät lapset sekä työttömät yksinhuoltaja- ja suurpeheet.

-Kun aloitimme (avustustyön) 14 vuotta sitten, alueella syötiin koiratkin. Nyt tilanne on tavallaan vielä pahempi. Hinnat ovat nousseet kovasti, eikä esimerkiksi tiedossamme olevilla 3000 yksinhuoltajaäidillä ole pääsyä minkäänlaisiin avustuksiin. EU:n myötä tiet ovat kyllä kunnossa, mutta tämä ongelma ei tunnu ratkeavan millään, Latvala huokaa.

Hän kertoo, että vironvenäläiset eivät kurjista oloista huolimatta ole kovin alttiita pyytämään apua.

-He ovat ylpeää kansaa. Toisessa jalassa saattaa olla villatöppönen ja toisessa kumisaapas, mutta silti apu ei aina kelpaa.

Nyt tilanne on hieman helpottunut. Ihmiset ovat oppineet, että paikalliset seurakunnat toimivat avun välikätenä.

Yhdessä avustuskeikassakuluu tyypillisesti aikaa kolme vuorokautta. Kuorma lastataan illansuussa Teuvalla ja täydennetään matkan varrella Tampereella. Matka jatkuu aamulaivalla Helsingistä Viroon ja saman tien itää kohti.

Vaimonsa kanssa yhdistystä pyörittävä eläkkeellä oleva pappi on ehtinyt 75 vuoden ikään. Hän tunnustaa hymyillen, että kova tahti alkaa jo painaa.

-Alamme mamman kanssa olla jo vähän vanhoja. Onneksi Jumala on antanut terveyttä, ja kyllähän tässä urheiljatausta auttaa. Vielä minä silti käsilläni kävelen, sukulaisten kiusaksi.



KATSO VIDEO