Lännen Median haastattelemat asiantuntijat ovat ainakin näiltä osin samoilla linjoilla kritiikin kanssa.

Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön johtaja Juha Teperin mukaan terveyskeskuspalvelujen saatavuus on kansallinen häpeäpilkku.

– Jos katsotaan tyytyväisyyttä lääkäriin pääsyyn, ollaan ihan Euroopan hännille. Se ei ole millään hyväksyttävällä EU-tasolla, Teperi kertoo.

Teperin mukaan tätä selittää paljolti se, että Suomessa on rinnakkainen peruspalvelutaso: työterveyshuolto ja kuntien terveyskeskustoiminta.

– Näitä ei ole millään tavalla sovitettu yhteen, vaan ne ovat hiljalleen kasvaneet erilleen, Teperi sanoo.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan huonoa on se, että terveyskeskuksissa joutuu jonottamaan ja työssä olevien tilanne on parempi kuin niiden, jotka eivät ole työssä.

Työterveyshuolto tuo kuvioon Hiilamon mukaan nurinkurisen asetelman tasa-arvon näkökulmasta. Hän toki muistuttaa, että työnantajat maksavat huomattavan osan työterveyshuollon kustannuksista ja työnantajapuolella on ollut halukkuutta laajentaa työterveyshuollon palveluja.

– Ensin työterveyshuolto oli terveyden edistämistä, mutta siihen on tullut sairaanhoitopuolta yhä enemmän. Kela korvaa myös työnantajille näitä sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Se ei ole ollut suunniteltua terveyspolitiikkaa vaan tapahtunut vähän kuin irrallaan kokonaisuudesta. Alkanut elää omaa elämäänsä, Hiilamo kertoo.

Teperin mukaan tilanne on johtanut siihen, että työterveyspalvelujen parissa ovat kaikkein terveimmät ihmiset.

– He, jotka tarvitsevat eniten palveluja, esimerkiksi vanhukset, vammaiset, työttömät, syrjäytyneet, ovat kakkosluokan palvelun piirissä. Lääkäripalveluiden jakautuminen tuloluokkien suhteen on OECD-maiden epäoikeudenmukaisimpia. Meillä hyvätuloiset ja terveet saavat enemmän palveluja ja köyhät vähemmän. Monissa maissa tämä on toisinpäin, Teperi kertoo.

Teperi pitääkin ongelmana sitä, että työterveyshuollon käyttäjät vievät osaajat mukanaan.

– Mukavaan ja siistiin päivätyöhön terveiden ihmisten kanssa on siirtynyt yhä enemmän ammattilaisia, joiden koulutus on annettu toimimiseen terveyskeskuksissa. Samalla osaajien määrä ylikuormitetuissa terveyskeskuksissa vähenee. Kun terveyskeskuksissa potilasmateriaali käy, teknisesti sanottuna, raskaammaksi, jäljelle jäävän henkilökunnan taakka vain kasvaa, Teperi kertoo.

Näin laajaa työterveyshuoltoa Teperi pitää suomalaisena ilmiönä.

– Se alkuperäinen ja lain edellyttämä työterveyshuollon ydintehtävä on ehkäistä työstä aiheutuvaa sairastavuutta, ja ehkäistä ja hoitaa niitä terveysongelmia, jotka johtuvat työstä.

Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote) keskeisimmistä motiiveista on Hiilamon mukaan ollut ratkaisun hakeminen terveyskeskusten ongelmiin.

– Se voisi helpottaa tilannetta, jos olisi vapaus valita yksityisen ja julkisen välillä. Nyt on valinnanvapaus, mutta se tapahtuu vain julkisen järjestelmän sisällä. Ainakin Ruotsissa valinnanvapaus on lyhentänyt jonotusaikoja avoterveydenhuollon palveluihin, Hiilamo kertoo.

Hiilamo ei osaa sanoa, miten valinnan vapaus vaikuttaisi kustannuksiin.

– Siitä on suunnitteilla erilaisia pilotteja ja kokeiluja. Jos se johtaa "lääkärishoppailuun", niin totta kai kustannukset lisääntyvät. Mutta jos on sellainen malli, jossa hakeudutaan listalle ja ollaan listalla tietyn aikaa, se voi jopa säästää kustannuksia. Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, miten tulisi vaikuttamaan, Hiilamo sanoo.

Teperin mukaan sote tarvitaan, mutta hän ei ole vakuuttunut sote-ratkaisun toteutumisesta nyt kaavaillussa muodossa.

Teperi on aiemmin kirjoittanut kolumnissaan Aikalaisessa, että hallituspuolueiden kesken näyttää olevan selvästi erilaisia näkemyksiä nyt sovituista itsehallintoalueista ja valinnan vapaudesta. "Näiden linjausten yhtenäistäminen on pikku juttu verrattuna sovun löytämiseen soten rahoituksen isoissa kysymyksissä, uudistuksen välttämättömässä rakennuselementissä", Teperi kirjoittaa.

Suomalainen erikoissairaanhoito saa kehuja molemmilta.

– Isossa kuvassa Suomen erikoissairaanhoito on hyvää EU-tasoa sekä laadultaan, kattavuudeltaan ja kustannustasoltaan. Meidän sairaalamme toimivat hyvin, kertoo Teperi.

Hiilamo kertoo, että ongelmat liittyvät avoterveydenhuoltoon ja pääsyyn palvelujen piiriin, ei erikoissairaanhoitoon.

– Erikoissairaanhoito on Suomessa todella korkeatasoista ja esimerkiksi syöpähoidot ovat meillä aivan erinomaisia. Ei voi sanoa, että tilanne olisi todella surkea, Hiilamo sanoo.

AKI LAUROKARI / LÄNNEN MEDIA