Sopasen mielestä opettaja jää ongelmatilanteissa yksin. Rehtorit eivät puutu, eivätkä opasta siihen, miten tilanteet pitää hoitaa. Sopanen on vakuuttunut, että koulurauhaongelmien perimmäinen syy on heikko johtajuus (HS 7/1.).

Opettajatovat tottuneet tekemään töitä yksin. Luokka, levotonkin, on valtaosan opetusajasta yhden aikuisen harteilla, eikä apuvoimia ole juurikaan saatavissa. Harva haluaa tunnustaa, ettei pärjää porukkansa kanssa.

Sehän olisi sama kuin myöntäisi, ettei osaa ammattiaan.

Kun opettaja ajautuu valtataisteluun vieraan lapsen kanssa, on hän jo lähtökohtaisestikin häviäjä. Vanhemmat tietävät ja tuntevat oikeutensa - nykysin sen tekevät jo alakoululaisetkin.

Keinot puuttua ovat vähissä. Puhumalla on pärjättävä, mieluummin vielä ilman, että korottaisi ääntään. Kun parinkymmenen oppilaan ryhmä käy tanaan vastapuolelle, on oltava todella vahva, jotta selviää voittajana.

Saku Sopanen kaivoi kuvettaan ja lahjoitti poikansa koululle kymppitonnin. Sillä pistettiin pystyyn turvaluokka, jonne häiriköivä oppilas siirretään rauhoittumaan. Tukena on aikuinen, jonka kanssa lapsi voi pohtia pahan olonsa syitä kaikessa rauhassa.

Turvaluokka ei ole uusi ajatus. Idea kouluparkeista syntyi jo kymmenisen vuotta sitten, mutta käyttöön ei niitä ole monessakaan koulussa otettu. Parkin kehitellyt yhteisöpedagogi Jari Koponen on saanut markkinoida ajatustaan kuuroille korville.

Koponen arvelee, etteivät rehtorit tartu asiaan, koska he pelkäävät koulunsa leimautuvan. "Opettajat luulevat epäonnistuneensa, jos ulkopuolinen puuttuu työrauhaan", Koponen sanoo. (HS 7.1.).

En usko, että Suomesta löytyy ainoatakaan peruskoulua, jossa ei ainakin ajoittain törmättäisi työrauhaongelmiin. Ei pitäisi olla mitään hävettävää, vaikka apua ottaisi vastaan koulun seinien ulkopuolelta.

Vaan kun ei. Kouluilla ei ole varaa menettää kasvojaan, koska vanhemmat ovat alkaneet valita jälkikasvunsa opinahjon. Lähikoulu ei enää riitä, mikäli inhimillisen etäisyyden päästä löytyy maineeltaan ja tuloksiltaan parempi vaihtoehto.

Keskustelupalstoilla kysellään kokemuksia ja toivotaan vertailua myös Seinäjoen peruskouluista. Että kannattaako sittenkään valita lapselleen sitä lähikoulua, jos vähän kauempana olisi vielä jotain parempaa.

Suomalaisissakouluissa työskentelee maailman parhaat ja korkeimmin koulutetut opettajat. Työ on haluttua, ja yliopistoilla on joka vuosi mahdollisuus valita opettajankoulutukseen parhaat nuoret parhaiden joukosta.

Arki koulun seinien sisäpuolella haastaa opettajan vuosi vuodelta tiukemmin. Erot kotien välillä kasvavat nopeasti-toiset jaksavat, ehtivät ja haluavat vaikuttaa lastensa tulevaisuuteen. Toiset nostavat kätensä pystyyn.

Kaiken aikaa lisääntyvä eriarvoistuminen on yksi yhteiskunnan suurista haasteista. Mitä aikaisemmin siihen päästään kiinni, sitä parempia ovat tulokset.

Ei siis syytä tyrmätä apua. Koulussakaan.

MARJA TYYNISMAA

Kirjoittaja on politiikan toimittaja