Alku oli hankalaa, kun määriteltiin alueellisten aloituspaikkamäärien perusteella ketä ja minkälaisilla oppilaitoksilla mukaan tullaan. Kaupan yksikköjä oli opetusministeriön mukaan tulos liikaa ja näin Seinäjoelle koottavasta yksiköstä jäi alkuvaiheessa ulos mukaan halunneet Alajärven ja Lapuan kauppakoulut. Siinä vaiheessa Vaasasta käytiin auliisti lupaamas molempien mukaanotto sikäläiseen amk:iin Ja niin luovutettiin 60-70 aloituspaikkaa maakunnasta Vaasaan.

Ei tullu yksiköitä enempää Alajärvelle kuin Lapualle. Seinäjoen vika, sanottiin monissa maakunnan palaverissa myöhemmin. Me ei vain voitu luvata mahdottomia, Vaasa voi.

Valtion kouluina toimineet Ähtärin, Ilmajoen, Kauhajoen ja Jurvan yksiköt valtion diktaatilla suurin piirtein määrättiin myöhemmin ottaman mukaan meidän koulun osiksi. Sinällään ja siihen aikaan järkeviä ja hyviä kokonaisuuksia.

Lukuun ottamatta Ilmajokea, valtion diktaatilla muut nyt myös lopettamaan joudutaan. Toisen asteen oppilaitokset tuli myötäjäisinä kaikissa yksiköissä, niiden toimintaa pyritään jatkamaan.

Oma lukunsa on Kauhavan yrittäjäopiston amk-osio, jonka opetusministeriö samoin hyvin kinkkisis neuvotteluis pakotti mukaan ottamaan ja myöhemmin hyvin määrätietoisessa ohjauksessa myös toiminnot Seinäjoelle joku vuosi sitten siirtämään.

Vaasalaisten rooli on tässäkin tapauksessa mielenkiintoinen. Hehän tekivät ristiretken asian korjaamiseksi lupailemalla koulutuksen uudelleen aloittamisen heidän toimestaan Kauhavalla.

Opetusministeriö tosin löi heidät verissä päin takaisin Vaasaan. Meiltä ei kyselty, kunhan kertoivat vaasalaisten manööveristä.

Jotenki groteskia on, että nyt kun RKP:läinen puollustusministeri pisti kielipoliittisin perustein Kauhavan lennot topiin, lähti kaksi Vaasan suomenkielisen amk:n hallituspöydän ympärillä istuvaa RKP:n entistä exellennssiä taas ristiretkelle lupailemaan olemattomia kauhavalaisille.

Näin vaikka juuri oli sovittu Seinäjoella molempien koulujen hallituksien yhteispalaverissa, että yhteistyötä kehitetään visusti sekaantumatta toistemme alueisiin ja asioihin.

Tiedossamme on, että entisen läänin ja jopa Oulua myöten olevia suomenkielisiä amk:ta ollaan ajelemas samaan karsinaan. Viis tuloksista ja saavutuksista ja omista toiveista.

Sitä vain ihmettelen miksi Vaasan kaupungissa on kaksi erillistä koulutusyksikköä, jotka vain katu erottaa. Miksi niitä kahta ei ensiksi yhdistetä vahvaksi kaksikieliseksi ammattikorkeakouluksi? Meidän maakuntalehdessä olleen ja muisteloilleni pontimeen antaneen jutun perusteella päinvastoin ollaan kielipoliittisin syin lopettamassa ainut ruotsinkielinen linja suomenkieliseltä puolelta.

Saman tien ajattelen miksi ei myös resurssipulaa potevassa yliopistokentässä toimita samoin. Miksi ei siis Vaasassa ole vahvaa kaksikielistä yliopistoa? On yksi kituva suomenkielinen ja Åbo Akademin ja Hankkenin filijaalit. Mielestäni sieltä omalta pihalta olis hyvä noin niinku esimerkin vuoksi aloittaa. Päättäjinäkin on molemmin puolin pöytää samoja naamoja. Neuvottelut voi käydä ensin itsensä kans.

Täältä katsellen se manööveri parhaiten edistäisi kaksikielisyyttä, ja vetovoimaa. Nythän esimerkiksi meidän maakunnan yliopistokoulutusta haluavia nuoria sähköratakiskot vievät etelään. Valitettavasti.

Aaro Harjunpää

Seinäjoki