Suvaitsevaisuuteen liittyvät kysymykset olivat presidentinvaalikampanjassa vahvasti esillä, meilläkin.
Ikuiseksi mysteeriksi jää, kuinka moni Sauli Niinistöä äänestäneistä lähti liikkeelle samalla asenteella kuin eräs iäkkäämpi tuttavani: "Lähden äänestämään, ettei siitä homosta tule presidenttiä". Tuskin hän ainoa oli.
Kovin monipuolista sakkia me järviseutulaiset emme ole muuten kuin persoonallisuuksina. Jossakin muualla kuin koti-Suomessa syntynyt ihminenkin on jo harvinaisuus. Vimpelissä heitä eli vuoden 2010 päätteeksi 17, Soinissa 14. Lappajärvellä ulkomaalaistaustaisten määrä nousee 58 henkilöön, yhdeksään kansalaisuuteen.
Kyllä järviseutulaiset yllättääkin osaavat. Kun Ely-keskus kysyi viime syksynä kunnilta niiden halukkuutta aloittaa neuvottelut pakolaisten vastaanottamisesta, oli Lappajärvi ensimmäisenä keskustelunavaajana.
Perässä saman ilmoittivat Alajärvi, Vimpeli ja Soini. Myös Kauhava ja Lapua aloittivat neuvottelut, mutta enää niissä ovat mukana järviseutulaiskunnat. Ylihuomenna Alajärven, Soinin ja Vimpelin päättäjät pitävät jopa seminaarin asian ympärillä.
Ely-keskuksessa epäiltiin jo syksyllä, että pienissä muuttotappiopaikkakunnissa saatetaan nähdä kiintiöpakolaiset yhtenä keinona vaikuttaa kunnan väkilukuun. Kyllä siinä puheessa perää on.
Tein viime kesänä jutun Ruralia-instituutin tutkimuksesta, jossa osoitettiin, etteivät maahanmuuttajat pysty kääntämään maaseudun alaspäin viettävää väkilukua ylöspäin.
Aisaparin toiminta-alueelle Lapualle, Kauhavalle, Evijärvelle, Lappajärvelle, Alajärvelle ja Vimpeliin oli 10 vuodessa asettunut 500 maahanmuuttajaa. Samana aikana yhteenlaskettu väkimäärä oli laskenut noin 3000 asukkaalla.
Mutta miten käy pakolaisasian päätöksenteossa? Ennustan, että ei tule mitään.
Kielteistä päätöstä tultaneen perustelemaan vähäisillä henkilöstövoimavaralla ja rahalla. Niillä kahdella asiallahan pystyy torppaamaan minkä tahansa uuden avauksen.
Ylen vaaliasiantuntija ja moniosaaja Risto Uimonen teki mielenkiintoista analyysiä presidentinvaalituloksesta viime maanantaina. Hänestä vaalitulos osoittaa, että äänestäjät eivät jakaantuneetkaan puolueen vaan aiempaa merkittävämmin iän mukaan.
Hän uskoi, että suuret ikäluokat saavat lähivuosien vaaleissa haastajan nuorista äänestäjistä. Perussuomalaiset pystyivät aktivoimaan tavallisesti äänestämättömän 25-vuotiaan miesväen eduskuntavaaleissa ja nyt Pekka Haavisto keräsi nuorta väkeä taakseen presidentinvaaleissa.
Mieleeni tuli juttu, jonka tein marraskuussa tähän pakolaisasiaan liittyen. Soinin yläkoulun 92 vastanneesta oppilaasta 77 oli sitä mieltä, että kuntaan voitaisiin ottaa vähintään yksi pakolaisperhe. 15 oli sitä mieltä, että ei yhtään.
Ajat muuttuvat. Pakolaisten vastaanotolla ei väkiluvun alamäkeä alueella pysäytetä. Tässä voisi olla kuitenkin aivan uuden ajan alku: iso askel kohti monenkirjavaa Järviseutua.
JOHANNA KATAJA
Kirjoittaja on aluetoimittaja Järviseudulta.
