Minulla on mitali ensimmäisestä Töysä-hiihdosta vuodelta 1953. Hiihto on sujuteltu sen jälkeen joka talvi. Näin 60. Töysä-hiihto-laturetki sauvottiin nyt helmikuun viimeisenä sunnuntaina loistavissa olosuhteissa ja laduilla. Latuja oli valittavina eri kylille kuntakeskustasta suuntautuen noin sata kilometriä. Osanottajia oli kaikkiaan 247.

Olisikohan Töysä-hiihto todellisuudessa maakunnan vanhin, vai löytyykö vieläkin vahempia?

Itse olen hiihtänyt Töysä-hiihtoa jokaisena talvena. Muistan hyvin ensimmäisen kerrankin, kun kilpailin kyseisenä talvena kilpaa 12-vuotiaiden sarjassa ja painin alle alle 42-kiloisissa. Sotaväkitalvenakin vuonna 1962 sain armeijan hiihtovalmennusryhmään kuuluvana loman Töysä-hiihtoa varten.

Ensimmäisten vuosien laturetken järjestäjinä Töysässä toimivat kunta ja TöVe. Muistan, että mitalin jakajina osanottajille toimivat kirkonkylän kansakoululla Aimo Mäkelä ja Mauno Paavola.

Mitalit vaihtuivat aikanaan sitten kunniakirjoihin ja viime vuosina osanottajien kesken arvottuihin palkintoihin. Kunnan liikuntatoimi on ollut aina pääjärjestäjänä. Nyt yhdeksän mehuaseman hoidoista vastasi apuna myös 4H.

Olen ollut joka kerta mukana. Keleistä ja kunnosta riippuen olen itse hiihtänyt Töysä-hiihdossa vuosittain 10-80 kilometriä. Tämän talven laturetkellä suksittelin Pirkan-hiihtoon kuntoani testaten 78 kilometriä 8,5 tunnissa.

87-vuotias Antti Mäkelä on hiihtänyt myös jokaisessa oman kunnan laturetkessä ja kolme kertaa 90 km:n Pirkanhiihdon.

Matti Herrala muistaa osallistuneensa ensimmäisen kerran Töysä-hiihtoon vuonna 1957.

Töysä-hiihdon yhteydessä on sauvottu maakunnallinen laturetki 1970 ja -80 luvuilla. Osanottajia on vuosittain ollut 72-674. Esimerkiksi 1950, -60 ja -70-luvuilla oli mukana kelillä kuin kelillä vähintään 400 hiihtäjää.

Vuosikymmenestä toiseen on kierretty 30 kilometrin kyläkierrosta kirkolta pohjoiseen. Toinen suosittu suunta on ollut Tuuriin, Alavudelle ja Hakojärvelle.

Pentti Hautala

Töysä