Lääkärikunta viittaa esityksessään reippaasti kintaalla ainakin hallitusohjelmalle.

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa tähän tehtävään kykeneviä, riittävän vahvoja peruskuntia.

Vahvoja peruskuntia perätään hallituksen suunnittelemalla kuntaremontilla. Voi olla, että lääkärien julkistama resepti terveydenhuollon järjestämiseksi tulee sekoittamaan ja hämmentämään kuntakartan kuulemiskierroksen kuvioita.

Lääkärien esitys jättäisi kunnat melko kädettömiksi. Nykyinen terveydenhoitohenkilöstö siirtyisi ylikunnallisen toimijan suojiin. Kuntiin tulevat rahat ohjaittaisiin samoin toisille, myös ylikunnallisille toimijoille.

Sellaisessa menossa kunnilta putoaisi yksi tärkeimmistä syömähampaista. Pahimmassa tapauksessa jopa kuusikymmentä prosenttia kuntien nykyisistä budjettirahoista siirtyisi kuntien omien päätösten ulottumattomiin.

Sen jälkeen tulisikin eteen kiusallinen kysymys kuntien jäljellä olevista tehtävistä. Mihin kuntaa vielä tarvitaan?

Siinä lääkärit ovat oikealla asialla, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidan on oltava matala. Lääkärien mallissa on vaarana, että eriasteisten hoitojen yhdistäminen laajaksi terveydenhuolloksi tarkoittaisi käytännössä erikoissairaanhoidon paisumista.

Kustannuksiltaan tehokkaimmaksi tulee perusterveydenhuollon vahvistaminen. Kun lähimmässä terveyskeskuksessa tai terveysasemalla osataan tehdä oikeat kysymykset ja nopeasti myös oikeat diagnoosit, vältytään usein kalliilta erikoissairaanhoidolta.

Esityksessään lääkärit erottavat terveydenhuollon erilliseksi kokonaisuudeksi, mikä tarkoittaa merkittävää takapakkia sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen yhteistyöhön.

Terveydenhuolto ei ole pelkästään sairauksien tehokasta hoitamista. Siihen kuuluu myös sairauksien ennaltaehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri väestöryhmien keskuudessa tarvitaan monesti sosiaalihuollonkin toimia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tavoite on asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen. Tämän puutteesta saavat terveydenhuollon työntekijät nykyään eniten palautetta.

Lääkäriliitolla on paras asiantuntemus sairauksien hoidossa. On hyvä, että heidän ammattiliitoltaan tulee tähän liittyviä aloitteita. Lääkärien ohjeita noudattamalla ongelmakimppu siirtyy tällä kertaa kuitenkin vain pöydältä kaapin taakse.