Hyvinvointi-Suomessa on hämmästelty, mitä tälle kiusalliselle ilmiölle pitäisi tehdä. Sosiaaliturvamme on rakennettu sellaiseksi, että kenenkään ei henkensä pitimiksi tarvitsisi kerjätä.

Ja miksi juuri suomalaisten olisi kannettava huolta ulkomaiden vähäosaisista? Eikö Romanian ja Bulgarian romaneja voi ajaa maasta pois kylmän rauhallisesti?

Keskustelu kerjäämisen kriminalisoinnista päättyi eduskunnassa viime vuoden tammikuussa siihen, että aggressiivinen kerjääminen kiellettiin lailla. Käytännössä se tarkoitti kerjäläisten käytöstapojen siistiytymistä. Heidän ohittamisensa katujen kulmissa ja porttikongeissa helpottui. Itse ongelma jäi.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) ei kannattanut vuosi sitten kerjäämisen kieltämistä.

Euroopan laajuisessa ongelmassa Suomelta saa odottaa totaalikiellon asettajaa rakentavampia ja aktiivisempia avauksia. Esimerkkinä tästä on Stubbin Romania-vierailullaan tekemä sopimus romanialaisen virkamiehen puolen vuoden projektista Suomessa olevien kerjäläisten parissa.

Yksi virkamies ei kerjäläisille - eikä suomalaisillekaan - kesää tee. Se on kuitenkin alku sille, että ongelmaan tartutaan molemmissa maissa. Kerjäläisten kurjat olot kotimaassa eivät kohennu pitkäksi aikaa suomalaisten heittämistä kolikoista.

On hyvä, että Suomi ei käännä selkäänsä kerjäläisongelmalle. Vastuu ongelman ratkaisussa tulee olla myös EU:lla.

Tuntuu käsittämättömältä, että Romanialta on huonon hallinnon takia jäänyt käyttämättä miljardeja euroja unionin myöntämiä niin sanottuja koheesiorahoja. Nämä rahat on tarkoitettu nimenomaan sosiaalisten olojen parantamiseen.

Miljardit ovat jääneet saamatta, koska Romania ei ole voinut osoittaa, että rahoja käytetään hallinnollisesti oikein eli juuri tarkoitettuihin kohteisiin. Eurooppaministerin sanoin (Yle 4.4.) rahoja ei voida pistää Kankkulan kaivoon.

EU:n ohjausmekanismit ovat jokseenkin voimattomia jäsenmaiden rakenteellisten vinoutumien oikaisemisessa. Kun kerjäläisongelman ennakoidaan nykyisestään vielä laajenevan, on pakko kysyä, kuinka suureksi sen on paisuttava, ennen kuin asiaan tosissaan tartutaan.

EU:ta mainostetaan arvoyhteisöksi. Sellaisella luulisi olevan halua korjata kaikkein köyhimpien elinoloja. Kerjäläisten on aika nousta seuraavan huippukokouksen asialistalle.