Reittiliikenteen varmistamisessa on ollut monta vaihetta. Välillä jo luultiin, että ratkaisu löytyi, kun valtionyhtiö Finnair ja brittiläinen Flybe ostivat Finncommin. Sitoutuminen Senäjokeen oli kuitenkin hyvin lyhytaikaista.

Samaan aikaan myös lähiseudun lentokenttien yhteydet muuttuvat, kun pohjoismaisen SAS-konsernin tytäryhtiö Blue1 tarjoaa uusina vaihtoehtoina Vaasan kentältä syöttöliikennettä Kööpenhaminaan sekä Kokkolan ja Pietarsaaren kentältä Tukholmaan.

Finnairin ympärillä velloneet tapahtumat ovat jättäneet jälkensä jo kansalaisten mielikuviin. MTV3:n teettämän kyselyn mukaan kaksi viidestä suomalaista sanoo bonuskohun vähentäneen merkittävästi halua käyttää Finnairia lentoyhtiönä.

Kilpailu kovenee, ja Helsinki-Vantaa on edelleen useimmille suomalaisille portti maailmalle, mutta alkuvuosi saattaa jälkikäteen katsoen olla käännekohta Finnairin sinivalkoisten siipien asemassa.

Finnairin yhtiökokous vaihtoi eilen valtio-omistajan tahdon mukaisesti merkittävän osan yhtiön hallituksesta. Sellainen kertoo pörssiyhtiössä yleensä kriisistä.

Vaikka vaikeuksien perusongelma on taloudellinen ja kilpailutilanteesta johtuva, yhtiön edelliset hallitukset ovat syventäneet myös moraalisia ongelmia. Johtajien salainen palkitseminen ja toimitusjohtajan henkilökohtaisten asuntoasioiden erityisen hyvä järjestely muun henkilökunnan säästötalkoiden rinnalla ovat rapauttaneet luottamusta päättäjien arviointikykyyn.

Asuntokaupoista on meneillään poliisitutkinta, joten tilannetta ei voida kuitata käsitellyksi pelkällä yhtiökokouksen päätöksellä.

Valtionyhtiö ja pörssiyhtiö on hyvin ongelmallinen yhdistelmä.

Pörssiyhtiöllä on oikeastaan vain yksi lupaus toiminnastaan: omistaja-arvon kasvattaminen.

Valtion omistuksella taas voi olla kaksi perustetta. Joko kyseessä on hyvä sijoitus tai omistuksella on muita tavoitteita.

Osakkeena Finnair ei ole menestynyt.

Kansallisen lentoyhtiön omistamista onkin perusteltu muilla tekijöillä. Ne voivat kuitenkin olla ristiriidassa pörssiyhtiön tavoitteiden kanssa.

Ristiriidan lopputulos on valitettavan usein, että valtio on huono omistaja. Kansalliset tavoitteet eivät toteudu, yritys ei menesty, eikä yhtiön hallitusta ja ylintä johtoa valvota kunnolla, vaan ne saavat toimia halunsa mukaan.

Nyt tavoitteet pitää panna tärkeysjärjestykseen. Valtionyhtiön ja pörssiyhtiön yhdistelmä ei tunnu toimivan.