Ainakin pohjalaisista useampi on välttänyt syrjäytymisvaaran. Syrjäytyneeksi luokitellaan työtön nuori, joka on käynyt vain peruskoulun ja joka ei opiskele. Syrjäytyneiden nuorten osuus jää Etelä-Pohjanmaalla 2,6 prosenttiin. Rannikolla prosenttisuus on vain 2,2.

Tilastokeskuksen kaivama tieto on lohdullinen. Uusia eteläpohjalaisia syntyy vuosittain noin 2200, joten maakuntamme yhdessä ikäluokassa ei olisikaan paljon yhteiskunnallista "särkymävaraa".

Syrjäytyneiden nuorten vähälukuisuudelle ei ole yhtä tai kahta vedenpitävää selitystä. Silti voidaan ajatella, että maakunnan toisen asteen koulutuspaikoilla samoin kuin elinvoimaisella elinkeinoelämällä on ansionsa.

Myös vieraskielisillä nuorilla menee Etelä-Pohjanmaalla muuta maata paremmin. Heistä vain hiukan useampi kuin joka kymmenes on syrjäytymisvaarassa. Olisiko tälle oikea tulkinta se, että umpipohjalaisten joukkoon ei tulla oleskelemaan vaan tekemään töitä?