Kirjoittajat näkivät tapauksessa puoluepolitiikkaa. Keski-Suomen mukaan kokouksessa oli ollut paikalla vain kymmenkunta vanhasuomalaista jäsentä, jotka olivat tehneet 3000 euron lahjoituksen puolueveljiensä hallinnassa olleelle yhdistykselle.

"Nuorison siveellinen tila on sangen surkea", lehti kuvasi Seinäjoen tilannetta.

"Juoppous ja raittielämä rehoittavat suuressa mitassa, joten nuorisoseura on ollut hyvin kituva."

Hiukan myöhemmin Satakunnan Sanomat lainasi lehdessään Ilkkaa: "Johtajat, joiden harrastukset siveellisesti kasvavalle ja velvoittavalle nuorisoseuraelämälle ovat olleet tuiki vieraat, ovat karkoittaneet nuorisoseurasta toiset nuoret, ja toiset tottuneet tyytymään n.s. nuorisoseuran loiselämään, jolloin tanssi tyydyttää nuorison sisällisen kasvatustarpeen ja kokouselämä käy liian rasittavaksi."

Vielä joitakin vuosia sitten nuo lainaukset olisivat vaatineet mikrofilmirullien kelaamista edestakaisin ja vanhan fraktuurakirjoituksen lukutaitoa. Nykyään samat tiedot löytyvät Kansalliskirjaston kotisivuilta helppokäyttöisellä hakukoneella parhaassa tapauksessa sekunneissa.

Kirjasto vie eteenpäin suururakkaansa, jossa vanhoja sanomalehtiä siirretään digitaaliseen muotoon. Tekniikka kehittyy koko ajan, mutta mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä suuremmaksi kasvaa suomalaisten lehtien julkaiseman tekstin määrä.

Tuoreimmat yleisön saatavilla oleva digitoidut lehdet ovat nyt vuodelta 1909, mutta valikoima ei ole vielä kattava. Ensimmäisiä Ilkkoja ei ole tietokannassa, mutta Ilkan teksteihin löytyy viittauksia muista lehdistä.

Koneet eivät ole erehtymättömiä. Silloisten lehtipainojen käyttämät kirjaisimet ovat olleet laadultaan kirjavia ja painojälki väliin suttuista, joten tekstintunnistuksessa syntyy virheitä. Jos "keskiviikko" on koneen mielestä "keskiviitko", virhe haittaa myös tekstihakuja.

Näiden virheiden korjaaminen vaatii paljon ihmistyötä, joka on tunnetusti kallista. Kansalliskirjasto on kuitenkin saanut upean oivalluksen, kun se on kutsunut suomalaiset digitalkoisiin tekemään korjauksia pelin varjolla. Osoitteessa www.digitalkoot.fi on kaksi peliä, joilla korjataan tunnistuksen virheitä tai selvitetään kokonaan tunnistamattomia sanoja.

Eilen talkoolaiset olivat neljänsadan Aamulehden numeron kimpussa 1800-luvun lopulta. Niistä oli käyty läpi viitisen prosenttia.

Kansallisen muistin vaaliminen tahtoo helposti jäädä ajankohtaisten tarpeiden jalkoihin, kun etsitään säästökohteita. Siksi verkon yli tehtävä talkootyö on loistava tapa tukea kulttuuriperintömme vaalimista. Kymmenen minuutin pelihetki illalla ei ole suuri uhraus. Pikemminkin sen voi kokea viihteenä.

Historiallisesta sanomalehtikirjastosta ei siis vielä löydy Ilkkoja, vaikka niille löytyisi varmasti kiinnostuneita lukijoita. Me lehdessä seuraamme hankkeen etenemistä ja pohdimme, voisiko sitä edistää jollain tavalla. Kyse ei ole liiketoiminnasta, joten työ pitäisi rahoittaa yleishyödyllisenä kulttuurihankkeena. Kansalliskirjaston esimerkki osoittaa, että myös talkootyöllä voisi olla oma sijansa.

MATTI KALLIOKOSKI

Kirjoittaja on Ilkan päätoimittaja.

Matti Kalliokoski