Don Quijote oli mielipuoli alinta espanjalaista aatelistoa edustava kaveri. Sancho Panza taas oli maalaisjärkeä käyttävä, viekas, hiukan pelkurimainen aseenkantaja. Don Quijote menetti järkensä lukemalla liikaa ritariromaaneja. Vähän samaan tapaan kuin me täällä maakunnassa muistelemme edesmenneitä suurmiehiämme Alkiota, Laurilaa, Kosolaa, Tiitua, Jaakko Ilkkaa - ja heitähän kyllä riittää.

Surullisen hahmon ritari - näin aseenkantaja isäntäänsä nimitti - toivoi myös rikastuvansa näillä tuulimyllyreissuilla.

Don Quijote ratsasti vanhalla kaakilla nimeltä Rosinante.

Taistelu oli kovaa.

Eteläpohjalaiset ovat taistelleet kautta aikojen esivaltaa vastaan. Esivalta on aina kohdellut maakuntaa kaltoin. Nyt se kohtelee maakuntaa kaltoin hallitustasolla ja puolustusvoimain tasolla.

Maakunta on valjastettu taisteluun. Don Quijote lähtee taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Kuviteltuja vihollisia ovat hallitus, eduskunta, virkamiehet - jopa eduskunta. Yleensä koko esivalta.

Esivalta siis kiusaa maakuntaa tahallaan lakkauttamalla Kauhavan, yhdistelemällä kiusallaan kuntia ja siinä sivussa omin voimin keskittämällä ammattikorkeakouluopetuksen Seinäjoelle. Sekin keskitys oli tietenkin Helsingin herrojen kiusantekoa Etelä-Pohjanmaalle.

Lopullinen keskittämispäätös pantiin vaan viekkaasti maakunnan omien poliittisten päättäjien tehtäväksi.

Kysymys on siis salaliitosta rehtiä eteläpohjalaisuutta vastaan!

Don Quijote saa mukaansa Sancho Panzan, tuon kaikkeen vastarintaan aina valmiin - ehkä siis hivenen viekkaankin - toverin. Asetelma on valmis: hei meitä sorretaan.

Don Quijote ratsastaa Rosinantella. Mutta kysymys kuuluu kuka tai mikä on Rosinante tässä salakavalassa eteläpohjalaisuutta vastaan kohdistetussa juonittelussa. Rosinanten henkilöllisyys, sielu, ruumiillisuus jäänee lopullisiksi ajoiksi selvittämättä.

Pääasia ei ole päämäärä vaan liike. Se oli bernstanilaisuutta. Näin muistamme Mauno Koiviston meitä aikoinaan opettaneen. Eli tilanne maakunnassa on turvattu: Olemme löytäneet yhteisen ja kasvottoman vihollisen. Vihollisen, joka tahallaan kiusaa juuri meitä. Taistelu tuulimyllyjä - siis puolustusvoimia ja valtiota vastaan voi alkaa.

Liikettä riittää.

Jotenkin vain tuntuu kuin maakunta olisi huudettu taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

Toivon kuitenkin hartaasti, että tällä kertaa taistelu voitettaisiin. Monien tuulimyllytaistelujen jälkeen (ihan muistin virkistämiseksi lääninhallitus, Vaasan varuskunta jne.).

Taisteluhuuto tähän sotaan tuntuu vain kiusallisen tutulta. Ehkä me nyt voitamme emmekä hanki lisää juonittelevia vihollisia syyttelemällä heitä valehtelijoiksi, väärinlaskijoiksi, huijareiksi, koulukiusaajiksi...

Markku Leiwo

Kirjoittaja on Eparin päätoimittaja.