Ulrika Bengtsin ohjaama Iris on siitä erikoinen kotimainen elokuva, että se on suunnattu lapsille ja se on ruotsinkielinen.
Elokuva kertoo 8-vuotiaasta Iriksestä(Agnes Koskinen), joka elää taiteilijaäitinsä kanssa 1800-luvun loppupuolen Tukholmassa. Isä on kuollut. Ympärillä pörrää monenmoista väkeä, etupäässä äidin ystäviä, Tukholman boheemiin kulttuuripiiriin kuuluvia miehiä.
Tyttö odottaa hanakasti matkaa Pariisiin, jonne hänen on tarkoitus matkustaa äitinsä kanssa, kun tällä on siellä näyttelynavajaiset. Mutta äiti ei halua tyttöä mukaan. Sen sijaan Iris joutuu aivan toisenlaiseen paikkaan kaukaiselle Ahvenanmaan saarelle sukulaisiin. Siellä elämä on vaatimatonta ja niukkaa. Suurempaa muutosta tukholmalaistyttö ei voisi kokea.
Iris on kasvutarina, jossa lapsi yrittää löytää paikkansa vieraassa maailmassa. Elokuva sisältää paljon samoja teemoja kuin Klaus Härön Näkymätön Elina: kulttuurierot, isättömyys, kasvu ja kapinahenki sekä selviytyminen nousevat keskeiseen osaan. Elämänmenoa tarkastellaan Iriksen silmin. Tyttö pakenee todellisuutta ja puolustautuu tarrautumalla valheisiin.
Tyylikkäästi kuvatun, mieleen painuvan elokuvan dramaattisissa tapahtumissa on paljon poikamaista seikkailuhenkeä. Agnes Koskinen on Iriksen roolissa naseva ja napakka.
MARITA NYRHINEN
