Niinistön kannatus huitelee edelleen aivan omissa lukemissaan (39 ja 37 prosenttia kantansa kertoneista).
Toisen kierroksen paikasta kisaavat rintarinnan Pekka Haavisto (vihr.) ja Paavo Väyrynen (kesk.). Molempien ehdokkaiden 17 prosentin kannatus HS-gallupissa on pienoinen yllätys. Väyrynen on tosin jo pitkään ollut sitä mieltä, etteivät hänen aiemmat kymmenen prosentin tietämissä liikkuvat mittaustuloksensa pidä paikkaansa. Tähän asti Väyrysen arvio on laitettu kampanjaan kuuluvan yliampuvan itsevarmuuden piikkiin.
MTV3:n mittauksen mukaan Väyrynen ylittäisi maaliviivan varpaankynnen verran Haaviston edellä.Väyrynen on elvyttänyt keskustan perinteisen kannattajakunnan taakseen ja puolueen rivit ovat nyt paljon suoremmat kuin kesällä eduskuntavaalien jälkeen. Väyrynen saa tukea myös hallituksen suunnittelemaan kuntauudistukseen pettyneiltä, ja eurokriittisyydellään hän tekee melkoisen loven perussuomalaisiin.Haavisto näyttää vedonneen erityisesti nuoriin äänestäjiin. Hänestä on tullut selvästi perussuomalaisten vastapaino eli eräänlainen vapaamielisyyden ikoni. Niinistön vastaehdokkaan ratkaisijaksi voivat nousta Tarja Halosta edellisissä vaaleissa äänestäneet. Naisista lähes neljännes (HS 24 %) aikoo äänestää Haavistoa. Se kertonee siitä, että huomattava osa Halosen kannattajista tukee jo nyt Haavistoa.
Haavisto on vahvoilla etelässä ja suurissa asutuskeskuksissa. Väyrysen parhaat ääniapajat sijaitsevat pohjoisessa ja maaseudulla. Toiselle kierrokselle menijän ratkaisee se, kumpi heistä saa väen paremmin liikkeelle. Sekä suurten kaupunkien nuoret äänestäjät että syrjäseutujen asukkaat eivät tunnetusti ole niitä kaikkein aktiivisimpia vaaliuurnilla kävijöitä.Viimeisin mielipidemittaus on täyttä tuskaa vasemmistolle. Todennäköistä on, ettei vasemmistolla ole omaa ehdokasta vaalin toisella kierroksella. Viimeksi vasemmistolaiset joutuivat oman ehdokkaan puutteen vuoksi äänestämään porvaria vuonna 1978. Vasemmistopuolueiden ehdokkaana oli silloin Urho Kekkonen.Paavo Lipponen (sd.) kamppailee Paavo Arhinmäen (vas.) kanssa viidennestä sijasta. Viime eduskuntavaaleissa SDP onnistui kovalla loppukirillä nousemaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Aivan kuin Lipposen kampanjassa olisi tuudittauduttu siihen, että ihme tapahtuu taas lopussa.
Lipposen huono vaalimenestys aiheuttaisi ainakin sen, että SDP:n puoluesihteeri vaihtuisi. Mikael Jungnerin luopumisuhkaus taisi olla lopullinen niitti Lipposen huonolle vaalimenestykselle. Jungnerin eroa toivovat uhkailevat jäädä vaalipäivänä kotiin.Perussuomalaisille Timo Soinin (ps.) jääminen kärkikaksikon ulkopuolelle aiheuttaisi ristiriitaisia tuntemuksia. Pettyneiden lisäksi joukosta löytyy varmaan myös niitä, jotka ovat tyytyväisiä siihen, ettei puoluejohtajaa teljetä kuudeksi vuodeksi Mäntyniemeen.Kannatuksen roima tippuminen eduskuntanvaalien lukemista antaisi ajattelemisen aihetta myös Soinille. Kannatus ei ole pysyvää ja äänestäjille pitää olla muutakin annettavaa kuin EU-kritiikkiä.
Halosen kahden kauden jälkeen ehdokkaan sukupuolella ei ole enää merkitystä. Eva Biaudet (r.) on kaukana lukemista, joihin hänen puoluetoverinsa Elisabeth Rehn aikoinaan ylsi. Biaudetin kanssa samoissa lukemissa matelee Sari Essayah (kd.), vaikka hän on onnistunut vaalikeskusteluissa paljon paremmin kuin moni miesehdokkaista.
VESA SOMPPI
