Verkon deitti-ilmoituksia Turun yliopistossa tutkiva Anne Holappa katsoo, että kymmenessä vuodessa nettideittailu on tullut arkipäiväisemmäksi, joskaan ei vielä ihan arkipäiväistynyt.
Yleistys sosiaalisilta taidoiltaan rampautuneesta peräkammaripojasta alkaa käydä vanhaksi.
-Varmasti silti edelleen löytyy ihmisiä, jotka vaalivat vanhoja stereotypioita. Edelleen aiheeseen liittyy myös "pelon aspekti", jota aikakauslehtijournalismissa vaalitaan. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka kuinka tehtäisiin nettideittailusta positiivinen juttu, yleensä jutun lopussa on infolaatikko, jossa kerrotaan varoittava ohjeistus: älä anna koko nimeäsi, sovi ensimmäinen tapaaminen aina julkiselle paikalle ja niin edelleen, Holappa sanoo.
Suomessa itseään suosituimmaksi kotimaiseksi palveluksi mainostava Suomi24 Treffit -sivusto on kasvanut verkkaiseen tahtiin viime vuosina.
Verkkoyhteisön online-johtaja Jarno Alastalo kertoo, että treffipalvelulla on nyt noin 100000 aktiivista käyttäjää. Profiileja tiirailee viikossa hänen mukaansa noin 150000 lukijaa.
Suurin osa Suomi24:n treffi-ilmoittajista tulee suurista kaupungeista tai niiden läheisyydestä, mutta myös maakunnat ovat alkaneet hitaasti näkyä. Tämän osoittaa pikatesti: verkkosivuilla on 479 naiskäyttäjää ja yli 1000 mieskäyttäjää Etelä-Pohjanmaalta. Miehistä koko listaa ei edes näytetä.
Tutkija Anne Holappa kiteyttää, että verkon deittipalveluissa on nyt naisten markkinat: heillä on varaa valita laajasta miestarjonnasta.
-Tämä saattaa johtua siitä, että tietotekniikka on pitkään ollut leimallisesti maskuliininen työsarka ja intohimon kohde, etenkin vielä 1960-1970-luvulla syntyneiden suhteen, Holappa arvelee.
Vaikka merkittävin osa sivustojen käyttäjistä on yhä 20-30-vuotiaita, yli kuusikymppisten osuus on kasvamassa. Tämän Holappa arvelee johtuvan varttuneen väen parantuneista tietoteknisistä taidoista.
Tänä vuonna alkaneessa väitöstutkimuksessaan Anne Holappa kiinnittää huomiota erityisesti deitti-ilmoitusten puhetapoihin.
Hän uskoo, että internetin ilmoituksissa pätevät kokonaan erityyppiset lainalaisuudet kuin aikana ennen internetiä. Molemmilla sukupuolilla on Holapan mukaan erilaisia "tyylisuuntia".
-Yksi on pitkäsanainen, vuolas, romantiikkaa tihkuva visualisointi, joissa lupaillaan kynttiläillallisia ja yhteisiä auringonlaskuja. Näitä on sekä miehillä että naisilla.
-On olemassa myös tosi lyhyitä ja ytimekkäitä ilmoituksia. Yleisesti ottaen naisten ilmoitukset ovat pitempiä kuin miesten.
Toinen molemmille yhteinen tapa on huumorin käyttö niin, että tehdään pilaa omalla kustannuksella, mutta ei pahanhenkisesti.
Esimerkiksi ylipainon voi piilottaa runsauden, muodokkuuden tai muun mukavamman sanan taakse tai sitten naamioida koko viesti huumoriin: "Nörtti etsii pullukkaa".
Holapan mukaan hirvittävän pitkiä vaatimuslistauksia ei enää näy, mutta eräät adjektiivit yhdistävät monia ilmoituksia: luotettavuus ja kunnollisuus, urheilullisuus ja kulttuuriharrastukset ovat monen sinkun toivomuslistalla.
-Ulkonäköön viitataan yleensä jollain tavoin. Ollaan "söpöjä" ja etsitään "naisellista naista", Holappa kertoo.
-Otsikointi ratkaisee paljon. Niissä onkin nähtävissä paljon mainosmaailmasta tuttuja ilmaisuja, kuten "Rajoitettu erä!" tai "Arpajaiset kahdelle".
