Kivinevan mukaan maatalouslomitusjärjestelmä on oikeastaan kuntauudistuksen edelläkävijä. Koko maassa toimii 47 paikallisyksikköä, kun kuntauudistuksessa tavoitteena on noin 70 kuntaa.
-Meillä on jäseniä, jotka ovat kokeneet liikkeenluovutuksen jopa neljä kertaa, kun hallintoja on yhdistelty. Ne ovat sujuneet kivuttomasti. Se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että kuntien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Lukumäärää ei tarvitse välttämättä pienentää.
Kivineva kertoi verranneensa äskettäin kuntauudistuskarttaa lomituksen paikallisyksiköiden karttaan ja totesi niiden menevän aika hyvin yksi yhteen.
Lomituksen paikallisyksiköistä on muodostunut melko suuria. Esimerkiksi Jalasjärvi hallinnoi Seinäjoen ympäristöä, jossa on parisataa lomittajaa.
-Meille ammattijärjestössä se on suuri helpotus, koska nyt paikallisyksiköissä on ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pohtivat henkilöstöasioita ja toiminnan kehittämistä.
Maatalouslomittajat ry on STTK:laisen JYTY:n valtakunnallinen jäsenyhdistys, jonka tarkoituksena on koota maatalouslomittajat ja johtavat maatalouslomittajat yhteiseen ammattijärjestöön. Jäseniä siinä on nyt noin 3500.
-Työllisyystilanne on hyvä, eikä ammattitaitoista työvoimaa ole riittävästi saatavilla. Osa-aikaisuus on maatalouslomittajien suurin ongelma ja palveluiden saatavuuden este. Noin puolet lomittajista on osa-aikaisia.
Toinen ongelma on ammatin alttius tapaturmille. Se johtuu usein siitä, että työskennellään vieraissa olosuhteissa. Liukastumiset, kaatumiset ja eläinten ruhjomiset ovat yleisimpiä tapaturmien syitä.
Vaasassa syntynyt Kivineva on toiminut maatalouslomitusalalla koko työuransa. Perhe muutti isän kotitilalle Kurikkaan vuonna 1969. Ensimmäinen lomitus oli kotitilalla 15-vuotiaana. Sen jälkeen hän toimi maatalouslomittajana ensin Kurikassa ja sen jälkeen Kauhajoella. Hän toimi johtavana maatalouslomittajana Kauhajoella ja myöhemmin samassa tehtävässä Kurikassa.
Kivineva on toiminut Maatalouslomittajat ry:n palveluksessa vuodesta 1990, ensin puheenjohtajana ja vuoden 2000 alusta toiminnanjohtajana.
Pitkä kokemus alalta eri tehtävissä on lisännyt tietämystä.
Kivineva on liikkuvaa sorttia. Vaikka työajoa kertyy vuodessa auton mittariin 70000 kilometriä, kuluu vapaa-aikakin matkustellen, moottoripyöräillen tai moottorikelkan selässä. Moottoripyörämatkat suuntautuvat usein Keski-Eurooppaan tai Norjaan ilman sen tarkempaa ennakkosuunnittelua.
-Silloin siinä on seikkailun tuntua.
Merkkipäivänään perjantaina 24. helmikuuta Raimo Kivineva on matkoilla.
