Pienoismallikokoelma sisältää kaikkiaan 52 lentokonetta. Vanhin puusta tehty lentokone on vuodelta 1918, ja viimeisimmät mallit ulottuvat aina nykypäivään saakka.

Näyttelyssä on lisäksi esillä runsaasti tauluja ja kirjoja, jotka valottavat lentämisen historiaa. Valokuvia on etsitty jopa niin sanotusti kissojen ja koirien kanssa.

Näyttelyn koonneen työryhmän puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Seppo Takamaa sanoo, että Kauhavan kirjastoon sijoittuvassa näyttelyssä on esillä myös lentomestari Mauno Fräntilän asepuku, jolle kaupunki on tehnyt vitriinin. Asepuku on peräisin vuodelta 1951.

Takamaan mukaan ajatus Lentäjä -museon perustamisesta Kauhavalle virisi jo useita vuosia sitten, mutta yritykset kuitenkin kaatuivat.

- Idea tämän pysyvän näyttelyn pystyttämisestä pääkirjaston yhteyteen nousi esille viime talvena, jolloin hanketta ryhdyttiin viemään eteenpäin laajalla tuella. Materiaalia näyttelyyn kerättiin kesällä ja tänä syksynä.

Takamaan mukaan näyttelyä rakentamaan kutsuttiin pitäjänneuvos Jussi Tuuri, kirjastotoimenjohtaja Tuula Huhtamäki, sotilasmestari Mauno Reini, maisteri Tuula Ilmonen ja insinöörieverstiluutnantti Keijo Jehkonen sekä myöhemmin everstiluutnantti Carl-Gustav Karling ja Lentosotakoulusta Anne-Maria Kujanpää.

Museointendentti Hanna Rieck-Takalan tilalla on toiminut vt. museointendentti Tuija Takala.

- Hyvää jälkeä onkin tullut.

Takamaa arvelee, että muutaman vuoden kuluttua on mahdollista se, että näyttely voisi siirtyä Iltasotakoulun/Lentosotakoulun historiaa esittelevään perinnetaloon. Sitä puuhataan Kauhavalle.

Takamaatoivoo, että näyttely pysyy, paranee ja täydentyy. - Tärkeää on lisäksi se, että se vaalii omalta osaltaan kunniakkaita ilmailuperinteitä Kauhavalla, lentäjiemme kehdossa.

- Ilman tukea hankkeemme ei olisi lainkaan toteutunut.

Näyttelyssä saa hyvän kuvan myös siitä, kuinka lentotoiminta käynnistyi Kauhavalla.

- Martinsyde F4 Buzzard -tyyppinen lentokone laskeutui vielä keskeneräiselle nurmikentällemme heinäkuun 14. päivänä vuonna 1927, eli kaksi vuotta ennen Ilmailukoulun Kauhavalle siirtymistä.

Konetta ohjasi luutnantti Heikki Huhtinen ja hänen siivellään lensi toinen samanlainen "Martinsaikkari", kuten Kauhavalla konetta myöhemmin kutsuttiin.

Martti Saranpää